Ryhmä 7: Pieni-Valkeisen ja Iso-Valkeisen lampien veden pinnankorkeuden määrittäminen vaaittamalla ja Pohjavesinäytteenotto

Kenttälaboratorio päivä 22.9.2020. 

Päivän ensimmäinen rasti meillä oli 7. Pohjavesinäytteenotto, joka on näistä rasteista mielenkiintoisin.

Tarkoituksena oli tutustua pohjavesinäytteenottoon. Työssä mitattiin pohjaveden pinnankorkeus, pohjavesiputken halkaisija, määritettiin pohjaveden pinta-ala ja tilavuus putkessa, pumpun teho sekä lopuksi otettiin pohjavesinäyte.

Pohjaveden pinnankorkeuden määritys

Kuva 1: Pohjaveden pinnankorkeuden määritys

Pohjaveden pinnankorkeus mitattiin käyttämällä elektronisella anturilla varustettua mittanauhaa, joka antaa äänimerkin osuessaan pohjaveteen.

Mittaus aloitettiin poistamalla havaintoputken kansi. Havaintoputken putkikortista pinnankorkeuden arvioitiin olevan noin 2,8 metrin syvyydessä.

Mittalaite käynnistettiin ja se antoi äänimerkin, jolloin varmistuttiin sen toiminnasta. Anturi laskettiin havaintoputkeen laitteen kelaa apuna käyttäen. Anturin osuessa pohjaveteen se antoi äänimerkin. Mittaus toistettiin joitain kertoja. Kirjasimme ylös mahdollisimman tarkan arvon havaintoputken pään korkeudelta. Saimme pohjaveden pinnankorkeudeksi 2,56 metriä.

Veden tilavuus havaintoputkessa

Havaintoputken sisähalkaisijaksi mitattiin 5,2 cm eli 0,052 m

Pinta-ala laskettiin kaavalla A = πr²

Tuloksena saatiin A = π*(0,052 m)² = 0,0085 m²

Tilavuudeksi saatiin V = 2,56 m*0,0085 m² = 0,0218 m³ = 21 l

Pumpun tehon määrittäminen

Kuva 2: Käynnistymässä oleva pohjaveden pumppaus

Seuraavaksi pumppasimme pohjavesiputkesta pumpulla yhden litran vettä mitta-astiaan. Mittasimme samalla tähän kuluvan ajan sekuntikellolla ja laskimme pumpun tehon.

Yhden litran pumppaaminen kesti 30 sekuntia. Tästä saimme pumpun tehoksi 0,033 l/s.

Pohjaveden ominaisuuksien mittaaminen kenttämittareilla

Kuva 3: Pohjavesinäytteen analysointia

Mitta-astiaan pumpatusta vedestä mittasimme kenttämittareilla pH:n, lämpötilan, sähkönjohtavuuden ja happipitoisuuden.

Tulokset olivat seuraavat:
pH 6,95
lämpötila 10,5 °C
sähkönjohtavuus 130,9 µS/cm
happipitoisuus 8,58 mg/l

Vesi täyttää pH:n, sähkönjohtavuuden ja happipitoisuuden osalta kaivovedelle asetetut raja-arvot.

Pohjavesinäytteenotto

Kuva 4: Noudin matkalla pohjavesiputkeen

Kuva 5: Noutimesta muovipulloon siirretty pohjavesinäyte

Lopuksi otimme noutimella pohjavesiputkesta vesinäytteen muovipulloon. Noudin poistettiin suojapussistaan ja laskettiin narun avulla havaintoputkeen. Näytteenottosyvyys oli noin metri pohjaveden pinnan alapuolella. Kun noudin oli sulkeutunut ja näyte saatua otettua, se nostettiin ylös ja tyhjennettiin litran muovipulloon. Pulloon jätettiin pari senttiä tilaa, koska näyte pakastetaan.

Mittausvirheet

Pumppu ei ollut lopussa täysin pohjaveden peittämä eikä pumpannut muutaman sekunnin ajan täydelläteholla. Muihin mittauksiin vaikuttaa mittausaika (mittalaitteiden stabilointi), altistuminen vettä lämmittäville tekijöille ja mittalaitteiden tarkkuus (kalibrointi).

Kuva 6: Muistiinpanot

Päivän viimeinen rasti oli meillä 6.Vaaitus, jolla tuli määrittää Pieni-Valkeisen ja Iso-Valkeisen lampien vedenpinnankorkeus vaaituskoneen avulla. Lähtötietona oli Pieni-Valkeisen lammen purku-uoman lähellä olevalla asfaltoidulla kääntöpaikalla sijaitsevan kaivonkannen korko +98,965 m. 

Jonovaaituksella eli taakse-eteentähtäyksellä saimme Pieni-Valkeisen vedenpinnan korkeudeksi 97,256 m ja Iso-Valkeisen vedenpinnan korkeudeksi 89,55 m. Alla kuva 7 kertoo käytössä olleen lattojen ja vaaituskoneen sijainnit ja kuva 8 meidän vaaitusreitin Pieni-Valkeiselta Isolle-Valkeiselle. 

                                                                Kuva 7: Korkopisteet

   Kuva 8:  Vaaitetut korkopisteet kartalla.