Ryhmä 3: Veden laadun mittaukset kenttämittalaitteilla ja vesinäytteiden ottaminen

Ryhmän 3. esittely

Ryhmäämme kuuluu Piritta Kinnunen, Henriina Luukkonen, Mari Partanen ja Inka Uutela. Kaikki ryhmämme jäsenet ovat Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan kolmannen vuoden opiskelijoita.

 

Veden laadun mittaukset kenttämittalaitteilla

Veden laadun mittauksissa tehtävänämme oli selvittää Pieni-Valkeisen lammesta kolmesta eri näytteenottopaikasta veden pH, lämpötila, sähkönjohtokyky ja happipitoisuus. Samalla tarkkailimme lammen hajua, ulkonäköä ja muita veden laatuun mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Näytteet otettiin Pieni-Valkeisen tulouomasta, poistouomasta sekä Iso-Valkeisen tulouomasta. Merkitsimme myös ylös jokaisen näytteenottopaikan koordinaatit. Näytteenottopaikat näkyvät kuvassa 1.

Kuva 1. Pieni- Valkeisen näytteenottopaikat

Kaikki kokeet toteutettiin HACH HQ40D Multi-kenttämittalaitteella, johon pystyy vaihtamaan tarvittavan anturin. Mittalaitteella pystyi mittaamaan kahta eri suuretta yhtä aikaa, jonka jälkeen vaihdoimme toisen anturin, jotta saimme kaikki tarvittavat tulokset. Asetimme mitta-anturit veteen niin, että ne olivat tarpeeksi syvällä vedessä, mutta eivät kuitenkaan osunut tai sekoittanut pohjamutaa. Mitta-antureita tuli pitää vedessä niin kauan, että mittarin lukemat tasaantuivat. Sää oli näytteenottopäivänä selkeä sekä tyyni ja ilman lämpötila oli noin 11 °C. Aloitimme näytteenoton noin kello 8.30.

Ensimmäisessä näytteenottopaikassamme Pieni-Valkeisen poistouomassa emme havainneet mitään hajuja. Vesi oli matalaa sekä kirkasta ja pohjassa oli maatuvaa ainesta. Toisessa näytteenottopaikassamme Pieni-Valkeisen tulouomassa taas oli havaittavissa pahaa hajua, sameavetisyyttä ja likaisuutta. Uoma oli myös hyvin matala. Viimeinen näytteenottopaikkamme oli Iso-Valkeisen tulouoma ja siellä veden virtaus oli hyvin voimakasta. Vesi oli lisäksi erittäin kirkasta ja uoman pohja oli hienoa hiekkaa. Mitään hajuja ei ollut havaittavissa. Näytteenoton tulokset näkyvät taulukossa 1.

    Taulukko 1. Näytteenoton tulokset

Lämpötila oli kaikilla näytteenottopisteillä hyvin sama ja myös lähellä ilmanlämpötilaa. Kaikkien mittauskohtien pH oli hyvin lähellä Suomen vesistöjen yleistä pH-arvoa, eli hieman hapan. Lievä happamuus kertoo vesistöjen humuskuormituksesta (Ymparisto.fi). Happipitoisuus oli etenkin Pieni-Valkeisen poistouomassa aika matala, jos kesälläkin normaalin happipitoisuuden tulisi olla 8 – 9 mg/l ja kylmemmän veden happipitoisuuden tätäkin suurempi (kvvy.fi). Sähkönjohtavuus oli Pieni-Valkeisen tulouomassa paljon suurempi kuin kahdessa muussa uomassa. Sähkönjohtavuus kertoo veden suolojen määrästä. Tämän kyseisen uoman vesi oli hyvin matalaa, likaista ja vesi oli seissyt siinä kauan. Pohjamudan orgaaninen aines on todennäköisesti hajonnut veteen ja näin kasvattanut sähkönjohtavuutta. Sähkönjohtavuuden suuruuteen voi vaikuttaa myös peltolannoitus ja jätevedet (kvvy.fi).

 

Vesinäytteiden ottaminen

Vedenlaadun mittauksien jälkeen otimme vesinäytteet samoista kohdista, joista veden laatua mittasimme ( näkyvät kuvassa 1). Näytteet otimme litran kokoisiin muovisiin näytepulloihin. Näytteenottoon valmistauduttiin kirjaamalla pulloihin tiedot näytteenotto paikasta, ryhmänumero ja päivämäärä, lisäksi kirjasimme myös kellonaijan näytteenotto paikassa. Otimme myös mukaan näytteen ottamiseen tarvittavan jakovartisen näytteenottimen (näkyy kuvassa 2), joka mahdollistaa näytteen keräämisen kauempaa rannasta. Näin näyte saatiin syvimmästä kohdasta ilman pohjaan koskemista sekä saatiin myös eliminoitua näytteenottajan kädestä tulevat epäpuhtaudet näytteeseen. Jokaisessa näytteenottopaikassa vesi oli todella matalalla, joten näytteen ottaminen jopa näytteenottimella oli haastavaa. Näytteen ottamisen jälkeen korkki oli laitettava kiinni pyrkien samalla olla koskematta pullon kaulaan, johon korkki sijoittuu.

    Kuva 2. Näytteenotin ja ryhmäläinen

 

Näytteenotto oli lopulta hyvin verkas tapahtuma (kuva 3), jonka jälkeen pullot vietiin opettajan kylmälaukkuun odottamaan koululle siirtymistä. Siellä ne jäädytetään tulevia laboratoriomäärityksiä varten.

    Kuva 3. Näytteenottotapahtuma Pieni-Valkeisen tulouoman edustalla

 

Itse näytteenotto toteutui suunnitelmallisesti, valmistautuen sekä rauhassa, jotta näytteenottaja pystyi keskittymään hallittuun näytteenottoon. Ennakointi eli ympäristöön tutustuminen ei tässä näytteenotossa toteutunut, koska se työ meillä on vielä edessäpäin. Varusteet oli opettaja meille ottanut mukaan, jotka sisältivät pullot, merkitsemisvälineet, näytteenottimen sekä kuljetuslaatikon näytteille. Me varmistimme haluamamme näytteenottopaikat ja luotettavan näytteenoton. Opettajan harteilla on myös näytteiden kuljettaminen säilöön, niin että kuljetus ei muuta määrityksissä saatavia lopputuloksia.

 

Lähteet

Kvvy.fi. [verkkoaineisto]. [viitattu 2020-09-22] Saatavissa: https://kvvy.fi/wp-content/uploads/2015/10/opasvihkonen.pdf

Ymparisto.fi. [verkkoaineisto]. [viitattu 2020-09-22] Saatavissa: https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B8A7CACB5-3A30-4443-8470-E612AEBCF5FA%7D/91995

KETTUNEN, Ilpo, MÄKELÄ, Ari ja HEINONEN, Pertti 2008. Vesistötietoa näytteenottajalle. Ympäristöopas. Helsinki: SYKE.