Sää oli hieman viileähkö ja tuulinen.
Nämä tekemämme harjoitukset olivat tähän asti
pisimmät ja eniten aikaa vievät harjoitukset.
6. Veden pinnankorkeuden määrittäminen vaaitsemisen avulla
Vaaitusta |
Määritimme
harjoituksessa sekä Pieni-Valkeisen että Iso-Valkeisen pinnankorkeuden.
Vertailukohtana oli kääntöpaikalla sijainnut kaivon kansi, jossa oli tunnettu
korko +98,965. Pieni-Valkeisen pinnanmittaus onnistui yhdellä pisteellä, kun
taas Iso-Valkeisen koron mittaukseen tarvittiin useampi piste.
Joku asia meni meillä ilmeisesti jossakin vaiheessa väärin, sillä virheeksi tuli 1,86 m.
5. Lammen tulo- ja poistouoman virtaaman määrittäminen V-padon ja volymetrisen mittauksen avulla
V-pato |
V-pato
V-padon
avulla määritimme tulo- ja poistouomien virtaamia. V-patomittauksessa
mittavälineenä toimi Thompson weir-mittapato. Se asennettiin uomaan, jotta
uomassa kulkeva vesi kulkisi padon kautta. Mittapadon päätyreunat tulivat uoman
reunamille. Padon purkausaukko asennettiin niin että se oli kohtisuorassa veden
pintaan nähden. V-padon purkuaukosta katsoimme veden korkeuden. Tämän avulla
pystyimme laskemaan veden virtaaman. Laskimme veden virtaaman alla olevan
kaavan avulla.
V-pato |
Volymetrinen mittaus
Volymetrisessä mittauksessa määritettiin tulo- ja
poistouoman virtaamia 10 litran mitta-astian ja sekuntikellon avulla.
Toteutimme volymetri mittauksen niin että
valitsimme tietyn ja katsoimme paljonko sinä aikana mitta-astiaan, kertyy
vettä. Valitsimme ajaksi 30 sekuntia.
Poistouomassa virtaama oli 30 sekunnin aikana
5,05 litraa, jolloin sekunnin aikana astiaan täyttyi vettä 0,17 l/s tahdilla.
Tulouomassa virtaama oli 30 sekunnin aikana 3,7
l, jolloin sekunnin aikana astiaan täyttyi vettä 0,123 l/s.
Comments
Post a Comment