Viimeisenä mittauspäivänä 22.10. oli +3°C lämmintä ja tuhrukeli. Aluksi oli vähän hämärää, joten kasvintunnistus oli hieman vaikeampaa.
Vesistön kasvillisuuskartoituksen tekeminen
Aloitimme tekemällä kasvillisuuskartoitusta. Tavoitteena oli löytää vesikasveja seitsemästä ryhmästä niiden elomuodon mukaan. (Kuva 1). Löysimme mallikasvit kuudesta ryhmästä, mutta emme "irtokeijujista". Otimme kuvia eri kasveista. Kaikesta (mm. kasvillisuus) päätellen lampi on selvästi rehevöitynyt. Kasvien tunnistamista vaikeutti jo pitkällä oleva syksy ja vedenpintaan (ja pohjaan) pudonneet lehdet.
Kasveja:
Pohjavesinäytteenotto
Toisena tehtänämme oli pohjavesinäytteenotto. Hommat aloitettiin mittaamalla korkeus vedenpintaan, joka oli 4,82 m. Tiesimme pohjavesiputken syvyyden olevan 8 m, joten vesipatsaan korkeus (h) oli 8 - 4,82 m = 3,18 m. Putken sisähalkaisijan tiedettiin olevan 52 mm = 0,052 m eli säde oli 0,026 m. Sitten pystyttiin laskemaan putken pinta-ala alla olevalla kaavalla (Kaava 1).
A = 2,12371484 x10^-3 m2
Veden tilavuus saatiin kaavalla V=Ah.
Eli V = 6,753413191 x10^-3 m3, joka kerrottuna 1000:lla saatiin litramääräksi 6,75 l.
Seuraavaksi otimme näytteen pohjavedestä Bailer-näytteenottimella ja teimme vedestä kenttämittauksia. Lämpötila saatiin jokaisella (3 kpl) anturilla ja sen keskiarvoksi saatiin +5,3°C. Veden pH oli 7,36. Happipitoisuus oli 2,43 mg/l ja johtokyky 220 µS/cm. Näyte otettiin niin pohjasta, joten lievästi koholla ollut johtokyky ja matala happipitoisuus saattoivat johtua siitä. Vesi oli hieman sameaa.
Sitten teimme varsinaisen pohjavesipumppauksen, josta otimme näytteen laboratoriotutkimuksia varten. Näytevesi oli vieläkin sameampaa (jopa ruskehtavaa) kuin se vesi, josta teimme kenttämittaukset. Pumpun nostokykyä testattiin volymetrisen mittauksen avulla. 1 l näytepurkin täyttymiseen meni 7,15 sek. Näin ollen pystyttiin laskemaan, että pumppu voi nostaa 8,39 l/min.
Seuraavaksi pystyimme laskemaan, kuinka kauan aikaa kuluisi pumpata koko pohjavesiputken sisältö käyttämällämme pumpulla jakamalla 6,75 litraa 8,39 litra/minuutilla. Tulokseksi saatiin 0,80 minuuttia eli 48,3 sekuntia.
Vesistön kasvillisuuskartoituksen tekeminen
Aloitimme tekemällä kasvillisuuskartoitusta. Tavoitteena oli löytää vesikasveja seitsemästä ryhmästä niiden elomuodon mukaan. (Kuva 1). Löysimme mallikasvit kuudesta ryhmästä, mutta emme "irtokeijujista". Otimme kuvia eri kasveista. Kaikesta (mm. kasvillisuus) päätellen lampi on selvästi rehevöitynyt. Kasvien tunnistamista vaikeutti jo pitkällä oleva syksy ja vedenpintaan (ja pohjaan) pudonneet lehdet.
 |
| Kuva 1: Vesikasviryhmät |
 |
| Kuva 2: Kasvien sijoittuminen lammella ryhmittäin |
Kasveja:
 |
| Kuva 3: Järviruoko (Phragmites australis), luokka 1 |
 | |
| Kuva 4: Sara (Carex), luokka 1 |
 |
| Kuva 5: Uistinvita (Potamogetun natons), luokka 2 |
 |
| Kuva 6: Lumme (Nymphaea), luokka 3 |
 |
| Kuva 7: Vesirutto (Elodea canadensis), luokka 4 |
 |
| Kuva 8: Möykky (glaeba), luokka 7 |
Pohjavesinäytteenotto
Toisena tehtänämme oli pohjavesinäytteenotto. Hommat aloitettiin mittaamalla korkeus vedenpintaan, joka oli 4,82 m. Tiesimme pohjavesiputken syvyyden olevan 8 m, joten vesipatsaan korkeus (h) oli 8 - 4,82 m = 3,18 m. Putken sisähalkaisijan tiedettiin olevan 52 mm = 0,052 m eli säde oli 0,026 m. Sitten pystyttiin laskemaan putken pinta-ala alla olevalla kaavalla (Kaava 1).
 |
| Kaava 1: Pinta-ala |
A = 2,12371484 x10^-3 m2
Veden tilavuus saatiin kaavalla V=Ah.
Eli V = 6,753413191 x10^-3 m3, joka kerrottuna 1000:lla saatiin litramääräksi 6,75 l.
Seuraavaksi otimme näytteen pohjavedestä Bailer-näytteenottimella ja teimme vedestä kenttämittauksia. Lämpötila saatiin jokaisella (3 kpl) anturilla ja sen keskiarvoksi saatiin +5,3°C. Veden pH oli 7,36. Happipitoisuus oli 2,43 mg/l ja johtokyky 220 µS/cm. Näyte otettiin niin pohjasta, joten lievästi koholla ollut johtokyky ja matala happipitoisuus saattoivat johtua siitä. Vesi oli hieman sameaa.
Sitten teimme varsinaisen pohjavesipumppauksen, josta otimme näytteen laboratoriotutkimuksia varten. Näytevesi oli vieläkin sameampaa (jopa ruskehtavaa) kuin se vesi, josta teimme kenttämittaukset. Pumpun nostokykyä testattiin volymetrisen mittauksen avulla. 1 l näytepurkin täyttymiseen meni 7,15 sek. Näin ollen pystyttiin laskemaan, että pumppu voi nostaa 8,39 l/min.
Seuraavaksi pystyimme laskemaan, kuinka kauan aikaa kuluisi pumpata koko pohjavesiputken sisältö käyttämällämme pumpulla jakamalla 6,75 litraa 8,39 litra/minuutilla. Tulokseksi saatiin 0,80 minuuttia eli 48,3 sekuntia.
 | |
| Pohjavesinäytteenoton kalustoa |
 |
| Kenttämittauksia pohjavedestä |
 |
| Labranäyte oli aika sameaa |
Comments
Post a Comment