Sää oli viileä ja lämpötila hieman pakkasen puolella aamusta.
7. Pohjavesinäytteenotto
Aluksi tutkittiin pohjavesinäytteenottopaikan aluetta ja mietittiin valuma-aluetta. Mittasimme ennen näytteenottoa pohjavedenkorkeuden mittakelan avulla. Koko putken pituus oli 8 metriä ja sisähalkaisija 52 millimetriä.
Tilavuuden määrittämiseen käytimme kaavaa:
Saimme mittauksissa seuraavia tuloksia:
Tyhjätila
|
4,37 m
|
Vesi
|
3,53 m
|
Tilavuus
|
7,4 l
|
Tyhjätila:
|
5,94 m
|
Vesi
|
2,06 m
|
Tilavuus
|
4,4 l
|
Pohjavesinäytteenoton jälkeen suoritimme kenttämittaukset pohjavedestä HACH-kenttämittarilla. Mittauksilla selvitettiin pohjaveden pH, lämpötila, sähkönjohtavuus ja happipitoisuus.
Tulokset alla olevassa taulukossa.
pH
|
7,95
|
Lämpötila
|
5,56 °C
|
Sähkönjohtavuus
|
217 µS/cm
|
Happi pitoisuus
|
3,64 mg/l
|
8. Kasvillisuuskartoitus
Kasvillisuuskartoituksessa tehtävänä oli selvittää vesistön kasvillisuutta. Lammen rantavesissä oleva kasvillisuus vaihteli tarkastelupaikan mukaan. Itäiseltä ja pohjoiselta rannalta löytyi enimmäkseen uposlehtistä- ja pohjaversoista kasvillisuutta, kun taas etelän ja lännen puoleisilla rannoilla kasvillisuus oli ilmaversokasvillisuutta.
Lammen veden tilaa pystytään seuraamaan esimerkiksi kasvillisuuden perusteella. Kasvit eivät kukkineet, joka toi haastetta kasvien tunnistamiseen. Järvessä olin jonkin verran mm. koivun lehtiä ja muita roskia.
Kasvit on jaoteltu seuraaviin ryhmiin:
1. Ilmaversoiskasvillisuus (helofyytit)
2. Uposlehtinen kasvillisuus (eloideidit)
3. Kelluslehtinen kasvillisuus (lemnidit)
4. Pohjaversoinen kasvillisuus (isoetidit)
5. Irtokellujat
6. Irtokeijujat
7. Vesisammalet (bryidit)
Löysimme ryhmiin 1, 2, 3, 4 ja 7 kuuluvia kasveja.
Comments
Post a Comment