Ryhmä 3. Pohjavesinäytteenotto ja Veden pinnankorkeuden määrittäminen vaaitsemisen avulla 8.10.19

7. Pohjavesinäytteenotto

Tiistaina 8.10.19 sää oli aamusta selkeä ja lämpötila noin + 3°C.

Tällä kenttämittauskerralla aloitimme pohjavesinäytteenotolla, menimme metsään pohjavesiputken luo, jonka lähiympäristöä ensin tarkkailimme. Pohjavesiputki kuului Pieni-Valkeisen valuma-alueeseen. Tämän jälkeen suoritimme pohjaveden pinnan korkeuden mittauksen mittakelan avulla.  Mittakelan lukemaksi putken yläreunasta pohjaveden pintaan saimme 2,75m. Pohjavesiputken syvyys oli 8m, joten pinnankorkeudeksi saimme 5,25m. (8m-2,75m=5,25m). Tämän tuloksen avulla saimme laskettua pohjaveden määrän putkessa:
(Pohjavesiputken sisäputken halkaisija oli 52mm)

V [m³] = π*r^2 * l = π * (0,052m / 2)² * 5,25 m =0,01115m3=11,15 l

Mittakelan käyttöä.

Seuraavaksi pumppasimme litran näytteen astiaan ja määritimme sen avulla pumpun tehon. Astian täyttymiseen meni 6,25 sekuntia ja laskimme siitä pumpun pumppaustehoksi:

 (1/6,25 l/s)*60s = 9,6 l/min

 Pohjaveden pumppausta. 

Tämän jälkeen pumppasimme näytteen 1 litran pulloon, jota aiomme tutkia myöhemmin laboratoriossa. Kenttämittaukset suoritimme HACH -kenttämittarilla, jolla mittasimme pohjaveden lämpötilan, pH:n, sähkönjohtavuuden ja happipitoisuuden.

-pH =7,34

-sähkönjohtavuus = 155,4 μS/cm

-lämpötila = 5,9 °C

-happipitoisuus = 2,24 mg/l

Vesi oli väriltään "lonkeron harmaata".

 Vesinäytteenottoa ja kenttämittausten tekemistä.

Lopuksi teimme vielä uudestaan pohjaveden pinnan korkeuden mittauksen, jolloin tulokseksi saimme 3,39m. (8m-4,61m=3,39m)

Pohjavesinäytteenoton jälkeen lähdimme seikkailemaan cittariin sekä kahvikupposelle.

6. Veden pinnankorkeuden määrittäminen vaaitsemisen avulla

Kahvitauon jälkeen jatkoimme kenttäharjoituksen parissa ja vuorossa oli Pieni- ja Iso-Valkeisen pinnankorkeuden mittaaminen vaaittamalla. Aloitimme vaaituksen asettamalla latan Pieni-Valkeiseen ja vaaituskoneen lammen ja kaivon kannen väliin. Siirisimme latan ja vaiituskoneen paikkaa eri pisteille, jotta saimme lopulta mitattua Iso-Valkeisen pinnankorkeuden. Iso-Valkeiselle päästyä mittasimme eri pisteitä takaisin kaivon kannelle. Näiden pisteiden avulla saimme määritettyä Pieni-Valkeisen sekä Iso-Valkeisen pinnankorkeuden.

 Vaaitus puuhia.

Vaaituksessa kuluikin aika, kun piti löytää aina sopiva paikka vaaituskoneelle ja kohdentaa näkymä latalle. Tähän menikin SUURIN OSA ajasta, muuten vaaitus oli nopeaa lukea arvo linssin läpi. Linssin läpi näkyi myös Eevin alkava ketutus😀

 Vaaituskojeen asettamista tukevasti maahan.

Saatujen arvojen avulla määritimme virheen todellisesta korosta. Virheeksi tuli 0,27m. Tuloksen virhelähteitä voivat mm. olla latan vähäinen ja epämääräinen heiluminen, vaaituskoneen epätarkka tasaaminen, kylmyys, keskittymisen herpaantuminen, pehmeä alusta, ylösalainen kuva linssistä ja mahdollinen etäisyyksien muuttuminen latan ja vaaituskojeen välillä.

 

Saadut tulokset. 

Loppupäätelmät: Pohjavesinäyttenotto sujui mukavasti, ilman isompia ongelmia. Vaaituksessa kesti hieman odotettua kauemmin, ylimääräisen säätämisen vuoksi, mutta saadut tulokset ovat kuitenkin luultavasti luotettavia.