Ryhmä 2
Kasvillisuuskartoituksen suoritimme 1.10.2019. Tehtävänä oli löytää kasveja seitsemästä eri ryhmästä. Kasvillisuus kertoo alueen tilasta. Ryhmistä 5 ja 6 emme löytäneet yhtään kasvia. Vuodenaika toi ehkä haasteita etsimiseen, sillä suurin osa kasveista ei enää kuki. Käytimme kasvien tunnistamisessa itse ottamiamme kuvia ja internettiä.
Kasvit jaettiin seuraaviin ryhmiin:
Alla olevasta kuvasta näkyy, mistä löysimme mitäkin kasveja.
Ilmaversoiskasvillisuus:
Uposlehtinen kasvillisuus:
Kelluslehtinen kasvillisuus:
Vesisammalet:
Emme tunnistaneet irtokellujia tai irtokeijujia.
Kasvillisuustarkkailussa löysimme siis eniten uposlehtis- ja ilmaversoiskasvillisuutta. Nämä lajit suosivat keski- ja runsasravinteisia vesistöjä, joten kasvillisuuden perusteella Pieni-Valkeinen on ravinteikas vesistö.
Pohjavesinäytteenotto
Suoritimme myös pohjavesinäytteenoton 1.10.2019. Ensimmäisenä tarkkailimme pohjavesiputken ympäristöä ja totesimme, että se kuuluu Pieni-Valkeisen valuma-alueeseen. Sen jälkeen mittasimme pohjaveden pinnan korkeuden käyttämällä mittakelaa. Mittakelan lukemaksi putken yläreunasta pohjaveden pintaan saimme 5,1m. Pohjavesiputken syvyys oli 8m, joten pinnankorkeudeksi saimme 2,9m. (8-5,1=2,9)
Pohjaveden määrä putkessa:
V [m3] = π*r^2 * l = π * (0,052m / 2)2 * 2,90 m = 0,00615m^3 = 6,15 l
Seuraavaksi pumppasimme litran näytteen astiaan ja määritimme sen avulla pumpun tehon. Astian täyttymiseen meni 8 sekuntia ja laskimme siitä pumpun pumppaustehoksi 7,5 l /min.
((1/8 l/s)*60s = 7,5 l/min)
Pumppasimme yhden näytteen 1 litran pulloon, jota tutkimme myöhemmin laboratoriossa.
Kenttämittaukset suoritimme HACH -kenttämittarilla. Mittasimme pohjaveden lämpötilan, pH:n, sähkönjohtavuuden ja happipitoisuuden. Saimme tuloksiksi seuraavat arvot:
Kasvillisuuskartoituksen suoritimme 1.10.2019. Tehtävänä oli löytää kasveja seitsemästä eri ryhmästä. Kasvillisuus kertoo alueen tilasta. Ryhmistä 5 ja 6 emme löytäneet yhtään kasvia. Vuodenaika toi ehkä haasteita etsimiseen, sillä suurin osa kasveista ei enää kuki. Käytimme kasvien tunnistamisessa itse ottamiamme kuvia ja internettiä.
Kasvit jaettiin seuraaviin ryhmiin:
- Ilmaversoiskasvillisuus (helofyytit)
- Uposlehtinen kasvillisuus (elodeidit)
- Kelluslehtinen kasvillisuus (lemnidit)
- Pohjaversoinen kasvillisuus (isoetidit)
- Irtokellujat
- Irtokeijujat
- Vesisammalet (bryidit)
Alla olevasta kuvasta näkyy, mistä löysimme mitäkin kasveja.
Ilmaversoiskasvillisuus:
 |
| Järviruoko (Phragmites australis) |
 |
| Järvikaisla (Schoenoplectus lacustris) |
Uposlehtinen kasvillisuus:
 |
| Vehka (Calla palustris) |
 |
| Raate (Menyanthes trifoliata) |
 |
| Rantapalpakko (Sparganium emersum) |
Kelluslehtinen kasvillisuus:
 |
| Isolumme (Nymphaea alba) |
Vesisammalet:
 |
| Ruskoärviä (Myriophyllum alterniflorum) |
 |
| Vesirutto (Elodea canadensis) |
Emme tunnistaneet irtokellujia tai irtokeijujia.
Kasvillisuustarkkailussa löysimme siis eniten uposlehtis- ja ilmaversoiskasvillisuutta. Nämä lajit suosivat keski- ja runsasravinteisia vesistöjä, joten kasvillisuuden perusteella Pieni-Valkeinen on ravinteikas vesistö.
 |
| Kasvillisuudentunnistamisasiantuntijaryhmä (Homo sapiens) |
Pohjavesinäytteenotto
Suoritimme myös pohjavesinäytteenoton 1.10.2019. Ensimmäisenä tarkkailimme pohjavesiputken ympäristöä ja totesimme, että se kuuluu Pieni-Valkeisen valuma-alueeseen. Sen jälkeen mittasimme pohjaveden pinnan korkeuden käyttämällä mittakelaa. Mittakelan lukemaksi putken yläreunasta pohjaveden pintaan saimme 5,1m. Pohjavesiputken syvyys oli 8m, joten pinnankorkeudeksi saimme 2,9m. (8-5,1=2,9)
 |
| Mittakelan käyttöä |
Pohjaveden määrä putkessa:
V [m3] = π*r^2 * l = π * (0,052m / 2)2 * 2,90 m = 0,00615m^3 = 6,15 l
Seuraavaksi pumppasimme litran näytteen astiaan ja määritimme sen avulla pumpun tehon. Astian täyttymiseen meni 8 sekuntia ja laskimme siitä pumpun pumppaustehoksi 7,5 l /min.
((1/8 l/s)*60s = 7,5 l/min)
 |
| Pohjavesipumppu ja sen käyttäjä |
 |
| Pohjavesipumpun käyttöä |
Pumppasimme yhden näytteen 1 litran pulloon, jota tutkimme myöhemmin laboratoriossa.
Kenttämittaukset suoritimme HACH -kenttämittarilla. Mittasimme pohjaveden lämpötilan, pH:n, sähkönjohtavuuden ja happipitoisuuden. Saimme tuloksiksi seuraavat arvot:
- pH =7,23
- sähkönjohtavuus = 161,1 μS/cm
- lämpötila = 8 °C
- happipitoisuus = 5,5 mg/l
 |
| Sähkönjohtavuuden mittaus HACH-mittarilla |
Comments
Post a Comment