Ryhmän esittely
Ryhmämme jäseniä ovat Savonian ympäristötekniikan 3. vuoden opiskelijat Mikko Tuhkala, Sonja Kattainen, Konsta Pigg, Sanni Pekonen ja Henriikka
Marttila.
Ryhmämme jäseniä ovat Savonian ympäristötekniikan 3. vuoden opiskelijat Mikko Tuhkala, Sonja Kattainen, Konsta Pigg, Sanni Pekonen ja Henriikka Marttila.
1. Näytteenottokohteeseen tutustuminen ja ympäristön havainnointi
Ensimmäisellä
kerralla toisena tehtävänämme oli tutustua ja havainnoida Pieni-Valkeista ja
sen ympäristöä. Apuna kohteeseen tutustuessa käytettiin karttoja ja muita
taustatietoja. Harjoituksessa selvitimme lammen valuma-alueen, virtaamat,
vesistön käyttö ja ympäristökuormitus sekä vallitsevat sääolosuhteet.
Sää oli
aurinkoinen ja tuulinen. Tuulen nopeus oli 3 m/s ja lämpötila oli + 4 °C.
V aluma-alue ja maasto
Rannan tuntumassa on asutusta. Asutuksesta suurin osa sijoittuu valuma-alueen pohjoispuolella. Asuinalueen yhteydessä sijaitsee koulu, joka jää valuma-alueen sisäpuolelle. Tiet ja asunnot vaikuttavat lammelle saapuviin valumavesiin.
Maasto on pitkälti metsäistä, jossa suurin osa puista on kuusia. Metsä vaikutti luonnontilaiselta. Aluskasvillisuus oli pääasiassa sammaleista. Maaperä alueella on pääasiassa hiekkamoreenia. Valuma-alueesta suurin osa sijaitsee lammen länsipuolella.
Valuma alueen määrittämiseen käytimme apuna http://paikkatieto.ymparisto.fi/value/. Pieni-Valkeisen valuma-alueen pinta-ala on 578 415 m². Asuinalueiden suhteellinen osuus valuma-alueesta on 13,2%. Teollisuuden, palveluiden, kaatopaikat ja rakennustyöalueiden 2%. Sulkeutuneiden metsä alueiden suhteellinen osuus on 75,3%. Virkistys- ja vapaa-ajan toiminta-alueiden 2,3%. Sisävesien osuus on 4,6%. Harvapuustoiset metsät, pensastot sekä avoimet kankaat 2%.
Pieni-Valkeisen valuma-alue |
Tulo- ja poistouoma |
Virtaamat
Pieni-Valkeisesta
lähtee yksi poistouoma. Poistauomaa pitkin vesi kulkeutuu Isoon-Valkeiseen. Vettä
poistuu alueelta myös haihdunnan kautta. Kartasta käy ilmi Pieni-Valkeisen
varsinainen tulouoma.
Vesistön käyttö
Pieni-Valkeisen
aluetta käytetään pääasiassa virkistysalueena. Alueelta löytyy lenkkeilypolkuja
ja uimaranta. Lammella voi myös esimerkiksi kalastaa ja marjastaa.
Ympäristökuormitus
Alueella
päästöjä aiheuttivat liikenne, asutus ja ihmisten roskaaminen.
Pieni-Valkeisen
vettä kuormittavat sinne tulevat valumavedet. Valumavedet saattavat sisältää
ravinteita, joilla on vaikutusta lammen rehevöitymiseen. Asuinalueelta tulevista vesistä voi olla
epäpuhtauksia, jotka ovat peräisin liikenteestä ja asutuksesta. Roskaaminen ei
ollut suurta. Tulo-uomalla oli jätettynä esimerkiksi uimapatja.
4. Lammen tulo ja poistouoman virtaaman määrittäminen siivikolla
Lammen tulo-
ja poistouoman virtaamien määrittäminen siivikolla oli ensimmäinen tehtävämme.
Tehtävässä mitattiin poisto- ja tulouomien syvyydet ja leveydet sekä
selvitettiin pohjamuoto. Uomissa veden määrä oli vähäistä. Poistouomassa syvyys
oli vain 3,5 cm pohjanmuodon ollessa tasainen ja tulouomassa 5,5cm pohjanmuodon
ollessa pyöreä.
Tulouoman
siivikointi kohtaa etsittäessä ongelmaksi muodostui tarpeeksi syvän
mittauskohdan löytäminen.
Tämän jälkeen laskettiin siivikon pyörimisnopeutta.
Mittausajaksi valitsimme 30 sekuntia.
Tulouoman
siivikointipisteen koordinaatit: 6977946 °N, 533418 °E
Poistouoman siivikointipisteen koordinaatit: 629289 °N, 276627 °E
TULOUOMA:
k = 0,2591 m
n
= 4 krt/ 30s = 0,133333… krt/s
D = 0,005
V
= k(0,2591 m) * n(0,13333 krt/s) + 0,005
V = 0,039545803 m/s ≈ 0,040 m/s
POISTOUOMA:
k = 0,2591 m
n
= 17 krt/ 30s = 0,56666… krt/s
D = 0,005
V
= k(0,2591 m) * n(0,5666 krt/s) + 0,005
V = 0, 15180606 m/s ≈
0,152 m/s
TULOUOMA:
V = 0,039545803
m/s
leveys: 20 cm syvyys: 5,5cm 4,5cm 4,5cm
A = 79,17 cm2 = 0,079 m2
Q = V(0,039545803 m/s) * A(0,079 m2)
= 0,003124118437 m3/s
/0,001 = 3,12 l/s
POISTOUOMA:
V = 0, 15180606 m/s
A = 0,81 m * 0,035 m = 0,02835 m2
Q = V(0,15180606 m/s) * A(0,02835 m2) = 0,004303701801
m3/s
Tulouoman poikkileikkaus |
Comments
Post a Comment