Group 8: Kasvillisuuskartoitus ja pohjavesinäytteenotto

on
RYHMÄ 8

Ryhmämme koostuu neljästä Savonian Ympäristötekniikan kolmannen ja neljännen vuoden opiskelijasta. Taustoidemme, lähestymistapojemme ja vahvuuksiemme monimuotoisuuden ansiosta syksyn maasto- ja laboratoriotunneista uskomme tulevan hauskoja ja opettavaisia.

Ensimmäisen maastokertamme aloitimme kaunissa, joskin viileässä säässä.

Kasvillisuuskartoitus


Tiistaina 24.9. suoritettiin Pieni-Valkeisen kasvillisuuskartoitus. Kasvien lajit ja määrä kertovat vesistön voinnista. Tehtävänä oli löytää esimerkit seitsemästä eri kasviryhmästä, mutta ryhmistä 4 ja 6 emme valitettavasti kasveja tavanneet. Jos käytössämme olisi ollut pitkävartinen haavi, olisimme kenties saaneet kasvinäytteitä myös sisemmistä osin lampea. Lisäksi haasteita kasvien tunnistamiseen toi vuodenaika, koska juuri mitkään kasvit eivät enää kukkineet. Esimerkiksi lumme ja ulpukka on hankala erottaa toisistaan ilman kukintoa. 


Kasvit jaettiin seuraaviin ryhmiin:
Vesikasviryhmät.
  1. Ilmaversoiskasvillisuus (helofyytit)
  2. Uposlehtinen kasvillisuus (elodeidit)
  3. Kelluslehtinen kasvillisuus (lemnidit)
  4. Pohjaversoinen kasvillisuus (isoetidit)
  5. Irtokellujat
  6. Irtokeijujat
  7. Vesisammalet (bryidit)


Kartta Pieni-Valkeisesta ja alueista, joilla tapasimme edustajia eri kasviryhmistä.


Ilmaversoiskasvillisuuteen kuuluu järviruoko (Phragmites australis), sekä rantapalpakko (Sparganium emersum). Varsinkin järviruokoa oli lammen rannoilla runsaasti, kuten suomalaisissa vesistöissä muutenkin.

Järviruoko.
Rantapalpakko























Uposlehtiseen kasvillisuuteen kuuluu vehka (Calla palustris), jonka määrä oli lammen ranta-alueilla runsasta.

Vehkan marjoja.
Vehka.























Kelluslehtiseen kasvillisuuteen kuuluu ulpukka (Nuphar lutea) sekä lumme. Todennäköisesti kyseessä oli isolumme (Nymphaea alba) tai suomenlumme (Nymphaea tetragona).

Vesisammaleihin kuuluu ruskoärviä (Myriophyllum alterniflorum). Irtokellujat ja Irtokeijujat ovat vesisammaleita eri vaiheessa. Yksi vesisammal jäi tunnistamatta, mutta se on todennäköisesti jokin näkinsammalista, ehkä isonäkinsammal (Fontinalis antipyretica).


Ruskoärviä.

Mahdollisesti isonäkinsammal.
Mahdollisesti isonäkinsammal kasvuympäristössään.






















Lammen keskiosat eivät ainakaan tähän aikaan vuodesta vaikuttaneet pinnalle näkyvästi kovinkaan rehevöityneeltä, mutta rannassa kasvoi paikoittain hyvin reilustikin muun muassa järviruokoa ja vehkaa, eikä rantaviiva aina ollut kovin selkeästi hahmotettavissa.

Esimerkki rehevöitymisestä.

Pohjavesinäytteenotto

Samana päivänä tehtiin myös pohjavesinäytteenotto ja kenttämittauksia pohjavedestä. Näytteet otettiin pohjavesiputkesta, joka sijaitsee lammen valuma-alueella. Tarkoituksena oli pumpata putki tyhjäksi ja odottaa, että se täyttyy pohjavedellä, mutta pohjaveden määrä oli odotettua alhaisempi, joten tyhjennys jätettiin välistä.

Pohjaveden pinnankorkeuden mittaamista.
Pohjavesiputki.


Pohjavesinäytteen noutamista Bailer-putkella.
Mittasimme pohjaveden pinnan korkeuden ja saimme tulokseksi vain 13cm. Putki ei ollut kerennyt täyttyä sen enempää ensimmäisen ryhmän pumpattua sen tyhjäksi. Noin vartin myöhemmin mittasimme pohjaveden pinnan korkeuden uudelleen ja saimme tulokseksi edelleen vaivaiset 15cm. Saimme kuitenkin kerättyä näytettä Bailer-putkella pohjavesiputkesta yhteensä n. 3 dl, joskin saamamme vesinäyte oli hyvin savista.

Pohjaveden pinnan ollessa 15cm korkea ja putken sisähalkaisijan ollessa 5,2cm pystyimme laskemaan putkeen kertyneen veden määrän seuraavalla kaavalla:

V [m3] = πr2 * l = π * (0,052m / 2)2 * 0,15 m = 0,00031845 m3 = 0,31 l

Paikan päällä pohjavesinäytteestä määritettiin HACH-kenttämittareilla lämpötila, pH, sähkönjohtavuus ja liuennut happi. Näytteet tutkitaan myöhemmin tarkemmin myös laboratoriossa.
Kenttämittausten tuloksiksi saimme seuraavat arvot:
  • pH = 5,19
  • sähkönjohtavuus = 154,4 μS/cm
  • lämpötila = 4,6 - 5,2 °C
  • happipitoisuus = 11,48 mg/l

       HACH-kenttämittari tositoimissa.     
       HACH-kenttämittarin anturi pohjavesinäytteessä.   
















Pohjavesipumppu, jota pääsimme kuin pääsimmekin lopuksi vielä kokeilemaan.
Tosin kaiken kertyneen pohjaveden ollessa näytepullossamme, saimme pumpattua pohjavesiputkesta vain ilmaa.


Comments

Post a Comment