Group 3. Näytteenottokohteeseen tutustuminen ja kasvillisuuskartoitus

Ryhmän esittely: Ryhmäämme kuuluu viisi ympäristötekniikan kolmannen vuoden opiskelijaa nimeltään Venla Lehtonen, Sanni Kervinen, Eevi Minkkinen, Janina Suomalainen ja Ville Tauriainen.

 

Group 3. Näytteenottokohteeseen tutustuminen ja kasvillisuuskartoitus 24.9.19

1.       Näytteenottokohteeseen tutustuminen ja ympäristön havainnointi

Aloitimme päivän tutustumalla Pieni-Valkeisen lähiympäristöön. Kohteeseen tutustuessa apuna käytettiin karttoja sekä muita saatavilla olleita taustatietoja. Harjoituksen tavoitteena oli selvittää lammen valuma-alue, virtaamat, vesistön käyttö, ympäristökuormitukset sekä vallitsevat sääolosuhteet. Kävelimme lammen ympäri rantaa pitkin, jotta saamme alueesta kokonaiskuvan. Lampi sijaitsee Kuopion pohjoispuolella. Alla karttakuva havainnollistamassa Pieni-Valkeisen sijaintia (harmaa pallo), kartta on Maanmittauslaitoksen-sivuilta.

 

Vallitsevat sääolosuhteet

Sääolosuhteet tiistai aamuna 24.9.2019 olivat hyvät tutustumiseen. Ilman lämpötila oli +4 astetta ja sää selkeä sekä aurinkoinen. Ilmapaine oli 1018 hPa ja tuulen nopeus n. 2 m/s. Suhteellinen ilmankosteus aamulla oli korkeimmillaan 70% ja alimmillaan 50%.

Ympäristökuormitus

Liikenteen päästöt, asuminen ja roskaaminen kuormittavat lampea. Lammen rannalla on asutusta, jolta tulee valumis- sekä sadevesiä ja niiden mukana mm. Ravinteita ja mikromuoveja lampeen.  Myöskin valuma-alueelta tulevat sulamisvedet kuormittavat lampea. Lammen ympäristössä näkyi merkkejä ihmisen aiheuttamasta roskaamisesta esim. Nuuskapurkki, uimapatja, tyhjä pullo. Täysin luonnontilaiseen lampeen verrattuna Pieni Valkeinen on rehevöitynyt varsinkin lammen länsipuolelta.

Valuma-alue ja maasto

Valuma-alue koostuu erilaisesta maastosta ja se voidaan jakaa useampiin osavaluma-alueisiin. Valuma-alueen pohjoispuolella sijaitsee teitä, asutusta sekä koulu ja länsipuolella Puijon rinteet. Valuma-alueen maasto on pääasiassa luonnontilaista metsää, hallitsevana puulajina kuusi. Aluskasvillisuus taas oli pääasiassa erilaisia sammalia, kuten rahkasammalta. Valuma-alueen maaperä on pääasiassa hiekkamoreenia.

Alapuolella olevassa kuvassa näkyy lammen valuma-alue määritettynä VALUE-työkalulla. Valuma-alueen pinta-ala on 578 414 m².  Kuten kuvasta huomaa, suurin osa valuma-alueesta sijoittuu Pieni-Valkeisen länsipuolelle.

 

Tulo- ja poistouomat

Pieni-Valkeisesta on yksi poistouoma, josta vesi kulkeutuu Isoon-Valkeiseen. Poistouoma sijaitsee Pieni-Valkeisen itäpuolella. Veden poistumista alueelta tapahtuu myös jossain määrin haihdunnan avulla. Kenttähavaintomme mukaan Pieni-Valkeiseen laskee yksi isompi tulouoma Puijolta päin. Tämä tulouoma sijaitsee Pieni-Valkeisen länsipuolella. Alla karttakuva hahmottamassa, missä tulo- ja poistouomat sijaitsevat. Karttapohja on Maanmittauslaitoksen-sivuilta.

 

Vesistön käyttö

Vesistön alue on lähinnä virkistyskäytössä. Monet lenkkeilijät liikkuvat alueella. Lammen itä- ja eteläpuolella kulkee polku, josta pääsee Puijon virkistysalueen reiteille. Lammen ympäri menee pieniä metsäpolkuja, mutta luoteisosassa alkaa asustus. Lammen pohjoisosassa on uimaranta. Alueella saa myös kalastaa. 

 

Opiskelijat tutusmassa lähimaastoon

8. Kasvillisuuskartoitus

Lammen ympäristön kasvillisuus vaihteli alueittain. Kasvien lajien ja määrän perusteella voidaan tarkastella lammen vesistön tilaa. Tarkasteltavat kasvit jaettiin seitsemään eri luokkaan. Luokittelu näkyy alapuolella olevassa kuvassa.

 

1. Ilmaversoiskasvillisuus (helofyytit)  

 Järviruoko ( Phragmites australis)

2. Uposlehtinen kasvillisuus (elodeidit)

 Ruskoärviä (Myriophyllum alterniflorum) 

3. Kelluslehtinen kasvillisuus (lemnidit)

 

 Kuvassa lumpeen tai ulpukan lehtiä. Lehtien huono kunto vaikeutti lajikohtaista tunnistamista :)

4. Pohjaversoinen kasvillisuus (isoetidit)

 Kanadanvesirutto (Elodea canadensis). Luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi

 

Veden alla tummalahnaruohoa (Isoëtes lacustris)

(5) Irtokellujia, (6) irtokeijujia ja (7) vesisammaleita emme havainneet rannasta katsottuna. Erästä kasvia emme tunnistaneet, mutta olisimme halunneet tietää mikä kyseinen alapuolella kuvassa näkyvä kasvi on. Mahdollinen kukinto muistuttaa kastanjan pähkinää.

Lammen länsipuolella ranta oli huomattavasti rehevöityneempi. Rannassa oli runsaasti sammalta ja kaislikkoa. Sammal jatkui syvemmälle lampea noin 5 metrin verran. Punainen saapas upposi nilkkaa myöten sammaleeseen noin kahden metrin päässä oletetusta rantaviivasta.

 

Itäpuolella ranta oli selkeä linjaisempi ja vähemmän rehevöitynyt.