Grupp 7: Pieni-Valkeisen alueeseen tutustuminen ja kasvillisuuskartoitus

Alueeseen tutustuminen

Tehtävän tarkoituksena on tutustua Pieni-Valkeiseen ja sen ympäristöön, jotta ymmärretään paremmin mitkä tekijät voisivat vaikuttaa näytteenottoon ja lammen vedenlaadun tarkasteluun.

Pieni-Valkeinen Maanmittauslaitoksen maastokartalla

Sääolosuhteet (Lähde: weather.savonia.fi)

Aloitetaan tarkastelu määrittämällä valuma-alue Suomen Ympäristökeskuksen VALUE-työkalulla.  Kuten yllä olevasta kuvasta nähdään korkeuskäyrien perusteella, lammen poistouoma on itäpuolella ja sitä kautta lammen vesi päätyy Iso-Valkeiseen. Tulouoma löytyy lammen länsipuolelta, uomaan vettä tulee Puijon rinteiltä sekä asutusalueelta hulevesinä.

Valuma-alue (pinta-ala 578 415 m²)

VALUE-työkalun määrittämä Pikku-Valkeisen valuma-alue

Lammen länsipuolella nousevat Puijon rinteet, joten valuma-alue on länteen päin melko laaja. Metsä on valuma-alueella kuusivoittoista ja aluskasvillisuus melko karua sammalikkoa. Lisäksi maasto viettää paikoin melko jyrkästikin kohti itää, joten vettä ei pidäty maastoon suuria määriä. GTK:n maaperäkartan mukaan rinne on hienoainesmoreenia, joten rinteessä syntyy oletettavasti varsin nopeasti pohjavettä. Samanlaisia havaintoja tehtiin pohjanäytettä ottaessa näytteenottokaivon täyttyessä varsin nopeasti.

Lounaassa oleva metsikkö on luonnonsuojelualuetta, mutta myös muilta osin metsä on varsin luonnontilaista. Metsä on siis varsin yhtenäistä kokonaisuudessa ja toinen tärkeä osa valuma-alueesta on pohjoisen asutusalue. Siellä tiet ja rakennukset vaikuttavat suuresti miten hulevedet valuvat lampea kohti.

Pieni-Valkeisesta länteen, rinteen huipulta löytyy hakkuuaukea

Puijon rinteiltä löytyvää kuusivoittoista metsikköä

Orava on saanut kyytiä

Virtaamat

Pieni-Valkeisen poisto- ja tulouomat

Poistouomia löytyy lammesta selkeästi vain yksi, joka näkyy hyvin maastokartassa. Poistouoman kautta lammen vesi päätyy Iso-Valkeiseen.

Varsinainen tulouoma näkyy myös maastokartassa. Tulouomasta on myös haarautunut sivu-uoma, joka laskee Pieni-Valkeiseen hivenen etelämpänä. Lammen länsipuolella on lisäksi nähtävillä pieni oja tai uoma, joka tosin tällä hetkellä oli täysin kuiva. Mutta keväällä lumien sulamisen jälkeen sekin kokoaa valumavesiä lampeen.

Muita reittejä mitä kautta vettä päätyy vesistöön ovat luonnollisesti suora sadanta ja toisaalta länsipuolen rinteessä syntyvä pohjavesi. Vettä poistuu lammesta haihduntana ja poistouoman kautta Iso-Valkeiseen.

Vesistön käyttö

Vesistö viereisine metsineen on lähinnä virkistyskäytössä. Lammen koilliskulmalla on uimaranta. Alueella on paljon polkuja ja Puijon metsät ovat erittäin suosittuja ulkoilumaastoja. Vesistön käyttö ei sinällään aiheuta muutosta veden laatuun.

Virkistyskäyttöön alueelta löytyy laajat polkuverkostot

Ympäristökuormitus

Lampea kuormittaa valumavedet toisaalta Puijon metsäisiltä rinteiltä sekä toisaalta asutusalueelta. Metsäalueelta tulevissa valumavesissä on ravinteita, jotka rehevöittävät vesistöä. Samoin hulevesissä voi olla ravinteita, mutta myös muita epäpuhtauksia liikenteen ja asutuksen vuoksi. Lammessa ja sen ympäristössä oli myös nähtävillä jonkin verran roskia, mm. vesilelu tulouoman suulla. Roskan määrä ei kuitenkaan onneksi ollut kovin suurta.

Lampeen vaikuttava ympäristökuormitus näkyy selvästi tulouoman ympärillä rehevämpänä kasvillisuutena. Tätä on selvitetty tarkemmin seuraavassa kappaleessa.

Kasvillisuuskartoitus

Kasvillisuus on selvästi rehevämpää lammen länsipuolella, ja varsinkin luoteessa, missä tulouoma tuo ravinnepitoista vettä vesistöön. Umpeenkasvanutta kaislikkoa on tulouoman ympäristössä jopa parinkymmentä metriä rannasta eteenpäin. Länsipuolella rehevöitymistä nopeuttaa myös Puijon metsärinteen valuma-alueilta laskeutuvat ravinnepitoiset vedet.

Tarkasteltavien kasvien jaottelu

1) Ilmaisversokasvillisuus

Alla olevan kuvan etulaidassa on nähtävissä heinämaista kasvillisuutta. Lammessa on luultavasti muitakin tällaisia sara-lajeja, mutta tämä voisi olla esimerkiksi viiltosaraa (Carex Acuta).

Viiltosara (Carex Acuta)

Metsän ja umpeenkasvaneen rannan rajavyöhykkeeltä löytyi myös suopursuja.

Suopursu (Rhododendron tomentosum)

Järviruokoa on lammessa runsaasti, varsinkin umpeenkasvaneella vyöhykkeellä poistouoman ympäristössä.

Järviruoko (Phragmites australis)

3) Kelluslehtinen kasvillisuus 

Varsinkin poistouoman edustalta oli lammessa nähtävällä ulpukkaa (Nuphar Lutea), joka on hyvin yleinen kelluslehtinen kasvi Suomessa aina Napapiirille asti.

Poistouoman edusta

Toinen kelluslehtinen laji, jota lammesta löytyy on vesitatar (Persicaria Amphibia). Määrällisesti sitä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin ulpukkaa.

7) Vesisammalet

Sammalmatto umpeenkasvaneella rannalla

Yksittäisiä sammalia, rahkasammal (Sphagnum)

Ei havaintoja ainakaan näin myöhään syksystä tai rannalta katsottuna: uposlehtinen kasvillisuus (2), pohjaversoinen kasvillisuus (4), irtokellujat (5), irtoleijujat (6), 

Lammen kasvillisuusvyöhykkeet

Kasvillisuusvyöhykkeet

Lammen rantakasvillisuus jakaantuu selkeästi umpeenkasvaneeseen länsipuoleen ja itäpuolen selkeärajaisempaan rantaan. Kartassa punaisella on merkitty umpeenkasvanutta vyöhykettä. Mitä tummempi väri sitä selkeämpi umpeenkasvu on. Punaiselle vyöhykkeelle tunnusomaista on tiheä ja rannalta pitkälle ulottuva järviruokokasvusto. Lisäksi vyöhykkeellä sammal kasvaa mattona samoin pitkälle rannalta. Sammalmatto on myös niin tiivis että sen päällä pystyy ainakin jonkin matkaa jopa kävelemään rannalta, vaikka maton alta löytyy selvästi vettä.

Itäpuolella violetilla on merkitty vyöhykettä, jossa rantaraja on selkeämpi. Täällä kasvaa myös järviruokoa tasaisesti siellä täällä, mutta myös heinämaisia sara-kasveja. Ulpukoita (keltaisella) kasvaa jossain määrin ympäri lampea, varsinkin poistouoman edustalla. Toista kelluslehtistä lajia eli vesitatarta (vihreällä) kasvaa vähemmän, mutta kuitenkin useammassa kohdassa lammen rannoilla.

Lampi on rannoiltaan hyvin matala ja tässä vaiheessa syksyä mutaista pohjaa täyttävät puista pudonneet lehdet. Siksi varsinaisen pohjakasvillisuuden havainnointi oli hankalaa.

Vesistön kunto kasvillisuuden perusteella

Järviruokokasvuston tiheyden ja pituuden perusteella lammen länsipuolella varsinkin ravinteita paljon, samaa kertoo tietysti myös sammalmaton aiheuttama umpeenkasvu. Lammen rannnat ovat hyvin matalia ja mutaisia, joten oletettavasti lammessa laajoja hapettomia vyöhykkeitä talvella. Oletettavasti lammen umpeenkasvu jatkuu lännestä päin, koska ravinnepitoisuudet pysynevät vähintään samalla tasolla. Lammen vesi ei juuri liiku tai vaihdu kovin nopeasti, mikä nopeuttaa rehevöitymistä.