Grupp 2: Vesinäytteenotto ja alueeseen tutustuminen

Kenttäharjoitukset, tiistaina 18.9.2018

Ryhmämme aloitti kurssin EYE4460 kenttäharjoitukset tiistaina 18.9.2018. Tämän kerran tehtäävimme kuuluivat mm. Pieni-Valkeisen vesinäytteenotto, sekä alueeseen tutustuminen, johon sisältyy myös ryhmän oma arvio lammen valuma-alueesta. Seuraavat kappaleet käsittelevät tarkemmin kyseisiä tehtäviä ja niistä saatuja tuloksia.

Task 2. Vesinäytteenotto

Kuva: Näytteenottopisteet

 Sää: aurinkoinen, +10°C, heikkoa länsituulta 

Opintojakson ensimmäisellä kenttäkerralla tehtävänämme oli vesinäytteenotto. Vesinäytteenotto tehtiin, koska lammen vedestä halutaan määrittää laboratoriossa fosfori, typpi, kiintoainepitoisuus ja pH. Näytteenotto tehtiin kolmesta eri pisteestä, joita olivat 1.Pieni-Valkeisen tulouoman edusta 2.Pieni-Valkeisen poistouoman edusta sekä 3. Iso-Valkeisen tulouoman edusta.  

 

Kuva 1. Näytepullojen merkintä

Aloitimme näytteenoton merkkaamalla näytepullot asianmukaisesti selkeillä tunnisteilla (Kuva 1), jotta tunnistamme omat näytepullot laboratoriossa. Tämän jälkeen paikallistimme kartasta nämä kolme eri pistettä. Tämän jälkeen paikallistimme uomat kentällä ja valitsimme edustavat kohdat uomasta näytteenotolle. Ensimmäisenä huuhtelimme joka uomalla näytepullon näytevedellä, tämän jälkeen pullo täytettiin näytevedellä (Kuva 2) ja korkki suljettiin asianmukaisesti. Tämän jälkeen pulloihin merkattiin näytteenottajan nimikirjaimet ja kellonaika. Näytteenottopaikka nro. 1:llä eli Pieni-Valkeisen tulouoman kohdalla havaitsimme pistävää rikkivedyn katkua, sekä harmaan kalvon veden pinnalla. Vesi oli seisahtanutta, koska virtaamaa ei ollut.

Kuva 2. Näytteenotto

Kun näytteet oli otettu kustakin pisteestä, kirjasimme näytteenottopisteiden koordinaatit ylös koordinaattijärjestelmässä ETRS-TM35FIN, jotka saimme Jounin älypuhelimen karttasovelluksesta. Kun näytteenotto oli saatu valmiiksi, näytepullot säilöttiin opettajan autonperäkontissa olevaan kylmälaukkuun, jossa ne olivat suojassa valolta, lämpötilan muutoksilta ja rikkoontumiselta. Ensi jaksossa analysoimme näytteet laboratoriossa.

 

 

 

Task 1. Tutustuminen alueeseen

Alueeseen tutustuminen ja ympäristön havainnointi 

Sää: aurinkoinen, +10°C, tuuli: 4 m/s lännestä, ilmanpaine: 1007,3 hPa 

Tutustuimme Pieni-Valkeisen valuma-alueeseen jalan, kiertäen valuma-alueen ulkorajat ja lisäksi yleisesti alueen sisällä havaintoja tehden. Lampea ympäröivä metsikkö on sekametsää (Kuva 3) ja alueella on rakennettua ympäristöä asuinalueen ja koulun muodoissa. 

Kuva 3. Lampea ympäröivää metsää

Lammen yleiskunnon totesimme olevan jokseenkin rehevöitynyt ja sen pääsääntöinen käyttötarkoitus on alueen asukkaiden virkistyskäyttö. Totesimme lampea ympäröivien pururatojen ja polkujen olevan kovassa käytössä viereisen asuinalueen asukkaiden toimesta jo aamutuimaan. Lammen rannalla oli yksi laituri, joten lampea käytetään mahdollisesti myös uimiseen, joskaan ei merkittävissä määrin. Lammen länsirannalle oli kerääntynyt tiivis patja muoviroskaa ( Kuva 4) ja samaa ihmisten luontoon jättämää roskaa esiintyi suhteellisen runsaasti myös maastossa, lammen välittömässä läheisyydessä. Lammen pääasiallinen ympäristökuormitus aiheutuu valuma-alueen hulevesistä. 

Kuva 4. Roskia lammen tulouomassa

Ryhmämme oli jo ennen kentälle lähtöä ottanut selvää lampeen tulevista ja lähtevistä uomista ja sen valuma-alueesta, joka oli määritelty kyseiseen tarkoitukseen kehitetyllä Value-työkalulla (Kuva 5). Katsastimme ennakkotietojemme pohjalta lammen valuma-aluetta, kulkien alueen ulkorajoja pitkin, kuitenkaan häiritsemättä asumista tai läheisen koulun välituntitoimintaa. Teimme ennalta oletettuun valuma-alueeseen vain pientä hienosäätöä. Tulovirtaamia löysimme ennalta tiedetyn yhden lisäksi kaksi muutakin, mutta ne olivat kuivaneita. Kyseiset tulouomat ovat päättelyjemme mukaan aktiivisimmillaan keväällä, lumien sulamisen aikaan. Poistouomia havaitsimme yhden. 

 

Kuva 5.  Pieni-Valkeisen valuma-alue: 578 415 m2 (VALUE-työkalu) 

Maankäyttömuotojen suhteelliset osuudet: 

Asuinalueet: 13,2 % 

Teollisuuden, palveluiden ja liikenteen alueet: 2,7 % 

Virkistys- ja vapaa-ajan toiminta: 2% 

Sulkeutuneet metsät: 75,5 % 

Harvapuutoiset metsät, pensastot sekä avoimet kankaat: 2 % 

Sisävedet: 4,6%

Kuva 6. Ryhmä rentoutuu rankan päivän jälkeen