Grupp 1 Ympäristöön tutustuminen ja kasvillisuuskartoitus

Ryhmän esittely

Ryhmämme koostuu kolmannen vuoden ympäristötekniikan insinööriopiskelijoista, jäseniä ovat: Kreeta Kalliokoski, Peetu Pesonen, Pihla Puurunen & Teemu Ukkola.

Tutustuminen Pieni-Valkeisen alueeseen ja ympäristön havainnointi

Kuvassa Pieni-Valkeisen pääasiallinen tulouoma

Kurssin ensimmäisellä kenttäharjoitus kerralla ryhmämme tutustui ja havainnoi Pieni-Valkeisen lampea ja sen ympäristöä. Tehtävänä oli selvittää lammen valuma-alue, lampeen tulevat ja lähtevät virtaamat, vesistön käyttö sekä ympäristökuormitus.

Olimme tutustuneet kohteeseen jo ennalta kartan, ja netistä etsimämme taustatiedon perusteella. Määritimme ennen maastoon menemistä valuma-alueen kartalle Value- työkalun avulla. Maastossa lähdimme kävelemään lammen reunaa pitkin ja kävimme tarkastelemassa tulo- ja lähtövirtaamat. Tulovirtaamia löysimme useampia kuin mitä karttaan oli merkattu, mutta osa virtaamista oli kuivuneita. Lähtövirtaamia emme havainneet kuin yhden mikä oli karttaa merkitty. Kävelimme asuinalueella valuma-alueen rajaa pitkin, muilta osin kävelimme rannan läheisyydessä, sekä pururadoilla.

Kuva pääasiallisen tulouoman siltarummusta

Tässä kuvassa on kuivunut tulouoma

Kuivuneen tulouoman siltarumpu

Kuva lähtöuomasta

Kyseisenä kenttäpäivänä sää oli syksyisen tuntuinen mutta aurinkoinen ja lämpötila oli +8 ⁰ C. Sääolosuhteet olivat seuraavat: tuulennopeus 2 m/s, ilmapaine 1007 hBa, kastepiste + 7 ⁰ C ja ilmankosteus 92 %.

Value- työkalulla määritetty valuma-alue.

Pieni-Valkeisen valuma-alueen pinta-ala on Value- työkalun mukaan 5,78 ha, josta noin 13 % on asuinaluetta. Järviwikin mukaan valuma-alueen pinta-ala on 40 ha, lammen pinta-ala 2,16 ha, rantojen suoalueet mukaan lukien 2,5 ha, keskisyvyys on 3 metriä, suurin syvyys on 5,5 metriä ja tilavuus on 82 400 m³.

Karttaa merkitty tulovirtaama.

Valuma-alueen ympäristö on pääosin luonnontilaista sekametsää, osittain luonnonsuojelua-aluetta. Asuinalueella on enimmäkseen omakotitaloja sekä joitakin kerrostaloja. Myöskin koulu sisältyy alueeseen.

Pieni-Valkeisen on virkistys ja kalastuskäytössä. Lammen lähistöllä on pururatoja, joita voi käyttää lenkkeilemiseen sekä alueella voi marjastaa tai sienestää. Lammen vesi on uintikelpoista.

Ympäristökuormitus koostuu lähinnä asuinalueen hulevesistä, lammen ympäristöstä löytyi myöskin jätteitä, jotka ovat mahdollisia kuormittajia. Ympäristön jätteissä oli esimerkiksi pulpetti, potkulauta, metallitynnyri ja sen osia, metallitynnyrin osalta ympäristökuormitusta voi myös kertyä sen mahdollisesta sisällöstä.

Metallitynnyrin panta

Kuvassa lammen läheisyyteen jätetty potkulauta

Vesistön kasvillisuuskartoituksen tekeminen

Kasvillisuus kertoo vesistön ravinteiden määrästä ja yleisestä tilasta. Tehtävänä oli löytää mahdollisimman monta vesikasvia useasta kasvityypistä. Kasvityyppeihin lukeutuvat ilmaversoiset kasvit joiden lehdet ja varsi ovat veden pinnalla, vesistön pohjassa olevat vesisammaleet ja kaikki tältä väliltä. Yksittäisten lajien tunnistaminen paikanpäällä oli melko hankalaa, sillä kukintoja ei juurikaan ollut. Esimerkiksi isolumpeen ja isoulpukan erottaa selkeästi kukinnoista.

Aloitimme kasvillisuuskartoituksen kävelemällä lammen rantaa pitkin ja pysähtelimme sopiviin paikkoihin tutkimaan kasvillisuutta. Syksyn tullessa vedessä oli runsaasti lehtiä ja oksia jotka jo ennestään haittasivat kasvien tunnistamista. Tunnistimme Suomessa varsin runsaasti esiintyvät isonäkinsammaleen, ulpukan/lumpeen sekä Etelä- ja Keski-Suomessa yleiset keltakurjenmiekan, vesitatarin ja järvikaislan. Ryhmällämme on vahva usko, että "saaliimme" olisi suurempi kasvien kukintoaikana, jolloin kasveja on helpompi tunnistaa.