Valuma-alueen määritys
19.09.2017 klo. 10:00-11:30
 |
| Pieni-Valkeisen valuma-alue ja näytteenottopisteet. |
 |
| Keltaiset: avo-oja tai noro Punaiset: tulo / lähtöuoma |
Tehtävänämme oli suorittaa Pieni-Valkeisen lammen valuma-alueen määritys. Määrityksen suoritimme karttatarkastelun ja maastossa tehtävien havaintojen perusteella. Tarkastelussa löysimme maastosta tulouoman ja lähtöuoman lisäksi kaksi noroa, jotka paikannettiin ja tallennettiin Karttaselain-sovellukseen. Lammessa on vain yksi poistouoma. Valuma-alueen pinta-alaksi saimme n. 45 ha.
Vallitsevat sääolosuhteet olivat tarkasteluajankohtana pilviset ja kevyttä tihkusadetta esiintyi. Tästä huolimatta ympäristö oli suhteellisen kuivaa.
Havaintoja valuma-alueesta
Valuma-alueen ympäristössä sijaitsee koulu ja asuinrakennuksia.
Pieni-Valkeisen tulouoma alkaa Päivärannan koulun paikoitusalueen lähettyviltä. Isokaaren päässä hulevedet ohjataan Pieni-Valkeisen tulouomaan, ainakin epäilemme näin. Luontotyyppi alueella on kuusipuuvoittoista.
 |
| Päivän sää. |
Valuma-alueen suuresta koosta johtuen ja hulevesikuorman aiheuttamana Pieni-Valkeiseen kohdistuu suuri fosforikuorma, joka aiheuttaa voimakasta rehevöitymistä. Rehevöityminen aiheuttaa lammen veden hapenkulutuksen lisääntymistä, joka voi johtaa happikatoon. Jo aikojen saatossa veden pohjasedimentteihin kerrostunut fosfori vapautuu veteen hapettomassa tilassa ja kiihdyttää rehevöitymistä edelleen.
Vesistön käyttöön tai virkistyskäyttöön emme nähneet mitään soveltuvuutta. Vesistö on kasvamassa umpeen eikä vesistöllä siksi ole virkistyskäyttöön soveltuvaa arvoa. Lammen ympärys soveltuu ulkoilijoille, sillä lammen laidalla kulki pururata. Vesi ei sovellu käyttövedeksi.
 |
| Muistiinpanot on tärkeät. |
 |
| Näytteenottaja työssään. |
 |
| Sijainnin selvitys käynnissä. |
 |
| Pieni-Valkeisen tulouoma |
Vesinäytteenotto
 |
| Näytteenotin ja näytepullot |
Tehtävänämme oli ottaa vesinäytteet Pieni-Valkeisen tulo- ja lähtöuoman edustalta sekä Iso-Valkeisen tulouoman edustalta. Näytteenottovälineet saimme Savonia ammattikorkeakoululta.
Näytepullon merkitseminen
Pulloihin tulee laittaa selkeät merkinnät näytepisteen numerosta, kellon ajasta, päivämäärästä sekä näytteenottajasta.
Näytteen säilytys / kuljetus
Otettu näyte pitää pakata kylmälaukkuun (kuva) tai laatikkoon, jossa se on suojassa valolta ja jonka lämpötila voidaan säätää +4 asteeseen. Näytepullo ei saa vaurioitua kuljetuksen aikana. Näytteenottopullon merkinnät eivät saa irrota tai vahingoittua.
Havainnot näytteenottopisteistä
 |
| Näytteenottopisteet. |
Iso-Valkeisen tulouoma (näyte 1).
Klo. 08:55
Näytteenottaja MH (Markus Heikkinen)
Sääolosuhteet: Pilvistä. Tihku sadetta. Lämpötila +6 astetta.
Koordinaatit (tarkkuus noin 4 metriä):
Pohjoinen 62.92885
Itä 27.66569
Näyte otettu näytepulloon tulouomasta, joka yhtyy Iso-Valkeisen länsipuoleen. Paikka on noin 2 metrin päässä varsinaisen vesistön rannasta. Ei hajuja / makuja. Vesi silminnähden kirkasta. Purkukohtaa edeltää tien alittava rumpuputki.
Pieni-Valkeisen poistouoma (näyte 2).
Klo. 09:05
Näytteenottaja AH (Antti Haring)
Sääolosuhteet: Pilvistä. Tihku sadetta. Lämpötila +6 astetta.
Koordinaatit (tarkkuus noin 4 metriä):
Pohjoinen 62.928869
Itä 27,662542
Näyte otettu näytepulloon Pieni-Valkeisen lähtöuomasta, joka laskee Iso-Valkeiseen.
Ei hajuja / makuja. Otettu noin 2 metrin päästä purkuojan suusta. Näytteenottopisteen ympäristössä kasvillisuutta ja hakoja. Pohjassa runsaasti humusta. Vesi silminnähden sameaa.
Pieni-Valkeisen tulouoma (näyte 3) .
Klo. 09:35Näytteenottaja AH (Antti Haring)
Sääolosuhteet: Pilvistä. Tihku sadetta. Lämpötila +6 astetta.
Koordinaatit (tarkkuus noin 4 metriä):
Pohjoinen 62.9294
Itä 27,6590
 |
| Pieni-Valkeisen tulouoman ihmettelyä. |
Näytteistä tullaan myöhemmin laboratorissa tekemään fosfori, typpi, kiintoainepitoisuus ja pH-määritykset.
Vesistön kasvillisuuskartoituksen tekeminen
5.10.2017
Suoritimme katselmuksen Pienen-Valkeisenlammen kasvillisuuteen, jonka tavoitteena olisi saada jotakin käsitystä vesistön kunnosta kasvillisuuden perusteella. Määritys aloitettiin ensin tarkastelemalla vesistöä kokonaisuudessaan, kunnes siirryimme katselemaan yksittäisiä kasveja. Konaisuutta katseltaessa oli merkillepantavaa, että tulouoman ja norojen purkupaikkojen läheisyys oli alkanut kasvaa umpeen.
 |
| Ilmaversokasvi Järviruoko (Phragmites australis) kasvoi soistuneella maalla. Esiintyi tulouomien läheisyydessä. |
 |
| Mahdollisesti lävämassaa (?!). |
 |
| Ilmaversoinen Sarakasvi (Cyperaceae). |
 |
| Uposlehtistä Vesiruttoa (Elodea canadensis) kämmenellä. |
 | ||
Kelluslehtinen kasvi Ulpukka (Nuphar lutea).
Kartoituksemme lopputulemana voimme päätellä, että ravinteita ainakin riittää. Tässä vaiheessa on syytä tunnustaa kun tätä tehtävää suoritimme, ettei meiltä löydy vähäisintäkään lahjakkuutta kasvien tunnistamiseen.
Pohjavesinäytteenotto
Pieni-Valkeisenlammen Lounais-puolelta löytyi kaupungin asentama pohjavesinäytteenottokaivo. Toimintamme oli ohjattua ylemmän vuosikurssin oppilaan toimesta. Samalla otimme vedestä myös
sähkönjohtavuuskyvyn, liuenneen hapen ja pH:n. Välineistö oli jo edellisen ryhmän toimesta tuotu näytteenottopaikalle, joten aloitus meillä tuli olemaan vaivaton. Ensimmäinen vaihe oli ottaa vesinäyte näytepulloon, koska edellinen ryhmä oli jo tyhjennyspumpannut kaivon. Seuraavaksi piti mittailla pohjavedestä lämpötila, sähkönjohtokyky, pH ja liuenneen hapen, pitoisuudet 7 metrin syvyydestä. Tulokset löytyy mittauspöytäkirjasta. Uskoisimme käytettyjen laitteiden olleen kalibroituja ennen kenttämittauksia.
Mittauspöytäkirja
Välineistö:
 Pohjavesikaivon sijainti
Lähtötietoina meillä oli valmiina tarvittavat putken sijainti, syvyys- ja korkotiedot ja putken sisähalkaisija. Ensimmäiseksi määritimme vesipatsaan korkeuden putkessa, jonka perusteella saimme ratkaistua vesipatsaan tilavuuden. Vesipatsaan tilavuudeksi saatiin 10,944 litraa. Pohjavesikaivon tuoton saimme kun mittasimme, kuinka nopeasti putki täyttyi metrin matkalta. Tulokseksi saimme 0,0203 l /s tai 1,218 l / min. Lopuksi otimme laboratoriotutkimuksia varten toisen vesinäytteen ns. "puhtaasta" vedestä. Kaivon tuoton tulokseen vaikutti luultavasti jo aiemmin suoritetut pumppaukset. Imaisee ikään kuin maan kuiviin.
Pumppu.
|
Pieni-Valkeisen tila ei ehkä ole ihan niin huono etteikö sillä olisi mitään virkistyskäyttöön soveltuvaa arvoa. Uimakelpoista vesi on kyllä ja ongellekin kannattaa mennä. Palataan vielä vesistön kunnon arviointiin kunhan olemme saaneet kaikki mittaus- ja analyysitulokset.
ReplyDeleteOlette esittäneet hienosti näytteenottoon liittyvät seikat. Noiden näytteenottopaikkoihin liittyvien kuvausten avulla on helppo miettiä mahdollisia syitä esimerkiksi poikkeaviin analyysituloksiin. Siis mikäli sellaisia tulee...
Hyvää työtä!
Teemu