Ryhmä 1. Tutustuminen Pieni-Valkeisen alueeseen ja kasvillisuuskartoitus

Ryhmän 1 esittely:

Ryhmäämme kuuluvat:
-Jenna Auvinen
-Saila Leskinen
-Nina Leskinen
-Mirva Lukkarinen

Opiskelemme Savonia-ammattikorkeakoulussa ympäristötekniikkaa kolmatta opintovuottamme.

Tiistai 19.9.2017
Läsnä olivat: Jenna, Saila ja Mirva

Näytteenottokohteeseen tutustuminen ja ympäristön havainnointi
Ensimmäisellä kenttätyöskentelykerrallamme tutustuimme Pieni-Valkeisen ympäristöön. Lähdimme kävelemään Lampitien päädystä kohti asuinaluetta ja kiersimme Pieni-Valkeisen valuma-alueen. Alla esitetty kulkemamme lenkki (merkitty vihreällä ja lopuksi violetilla), joka ei vastaa täysin koko valuma-aluetta.

Kentällä ollessamme sää oli pilvinen ja sateinen. Tuulta oli noin 6 m/s ja lämpötila oli noin 6 astetta.

Pieni-Valkeisen valuma-alueeksi määritimme alla olevan kuvan mukaisen alueen, ja sen pinta-alaksi arvioimme n. 41 hehtaaria.

Pieni-Valkeisen valuma-alue

Lampeen tulevia virtaamia on kaksi (merkitty valuma-alueen karttaan sinisillä nuolilla), ja lammesta lähteviä virtaamia on yksi (merkitty valuma-alueen karttaan sinisellä nuolella, lammen länsipuolelle), joka on liittynyt Iso-Valkeiseen.

Tulouoma

Samaa tulouomaa kuin yllä

Valuma-alueen ympäristö on luonnontilaista sekametsää, osittain luonnonsuojelualuetta, jossa on ranta-alueilla soistunutta maata. Metsä vaihtelee tiheästi kasvavasta, vaikekulkuisesta maastosta paikoittain harvempikasvuisiin kohtiin, joihin on tehty tai syntynyt lenkki- ja luonnonpolkuja. Lammen luoteispuolella on hakkuuaukko, joka on ilmeisesti jätetty kasvamaan luonnontaimelle. Hakkuuaukko oli heinikkoista. Lammen pohjoispuolella on asutusaluetta ja koulu.

Kasvillisuus ja puusto hakkuualueella, luoteisen puoleiselta valuma-alueen huippukohdasta

Pieni-Valkeisen valuma-alueen metsämaasto

Lammen yleisilme

Pieni-Valkeinen on virkistys- ja kalastuskäytössä.Virkistysmuotoja ovat esimerkiksi lenkkeileminen, uiminen ja muu alueella liikkuminen, kuten marjastus. Mahdollisia ympäristökuormitustekijöitä ovat asutusalue, lähialueen liikenne ja alueella liikkuvat ihmiset.

Lammen yleisilme oli mielestämme melko hyvä. Kasvillisuutta oli lammen ranta-alueilla, vähemmän keskellä. Vesi oli tummaa, eikä näkösyvyys ollut kovin hyvä.

Näkösyvyys ei yltänyt pohjaan eli vain pinnan lähellä oleva vedenalainen kasvillisuus oli erotettavissa (kuvassa keskellä näkyy pohjasta kasvavia heiniä)

Vesistön kasvillisuuskartoitus

Tehtävänämme oli tutustua lammen kasvillisuuteen ja pohtia sen pohjalta, millaisessa kunnossa Pieni-Valkeinen on. Alla on listattu vesistön kasvillisuustyyppejä, joita lähdimme etsimään rannalta käsin sekä niihin kuuluvat löytämämme esimerkkikasvit.

1. Ilmaversoiskasvillisuus (helofyytit)

• Järviruoko (Phragmites australis)
• Viiltosara (Carex acuta)

Viiltosara (Carex acuta)

2. Uposlehtinen kasvillisuus (elodeidit)

• Ahvenvidan tunnistimme, mutta kuvanlaatu oli heikko jälkeen päin tarkasteltuma, joten ohessa oleva kuva google-kuvahaun peruja

Ahvenvita (Stuckenia pectinata)

3. Kelluslehtinen kasvillisuus (lemnidit)

Lumme (Nymphaea)

Muita rannalla kasvaneita kasveja:

Vehka (Calla palustris)

Vehkan kasvupaikkoja ovat esimerkiksi ojat, hetteiköt ja mutaisten lampien rannat, millainen kasvumaastoltaan Pieni-Valkeinen myös on.

4. Pohjaversoinen kasvillisuus (isoetidit)

• Emme löytäneet kyseistä vesikasvityyppiä.

5. Irtokellujat

• Emme löytäneet kyseistä vesikasvityyppiä.

6. Irtokeijujat

• Emme löytäneet kyseistä vesikasvityyppiä.

7. Vesisammalet (bryidit)

• Isonäkinsammal (Fontinalis antipyretica)

Yleisilme vesikasvillisuudesta lammen eteläpuolella

Yllä on yleiskuva lammesta ja sen vesikasvillisuudesta. Lammen keskellä on lumpeita, myös hiukan rannalle tultaessa, mutta enemmän ulpukoita (kuvassa keskellä) ja heiniä, mahdollisesti viiltosaraa (Carex acuta), joita kasvaa myös edempänä rannasta. Puustona rannassa on sekä lehtipuita - pääosin koivua- että havupuista kuusea.

Yleisilme rannan kasvillisuudesta lammen länsipuolella

Yllä olevassa kuvassa taustalla on nähtävissä vastarannalla kasvava järviruoko ilmaversoisista kasveista ja kuvan etualalla soista kasvumaastoa aivan lammen rannassa. Kosteassa maastossa, paikoittain myös lammessa kasvoi lehtipuita. Lisäksi kasvustona esiintyi erilaista heinikkoa, rahkasammalta ja eri suokasveista mm. suopursua.

Rahkasammal (Sphagnum) ja suopursu (Rhododendron tomentosum)

Yhteenvetona Pieni-Valkeisen tilasta voi sanoa, ettei pinnalta näkyvältä kasvillisuudeltaan ja sen määrältä lampi vaikuta ylirehevöityneeltä. Ranta-alueilla maasto oli kuitenkin myös soista ja mutaista, mikä saattaa aiheuttaa lammen hiukan samean värin. Tästä syystä sen tilaa voisi kuvailla ravinteikkaaksi. Kasvustosta kaislikkoa ja heinikkoa kasvoi eniten, sen jälkeen myös lumpeen ja ulpukan kasvu oli tavallista rannoilla. Näimme myös useammassa kohtaa rannassa vedessä kelluvia levämäisiä massoja, mahdollisesti sinilevää tai muuta maasta irronnutta ainetta, jotka ovat päätyneet veteen eri kokoisiksi kasaumiksi. Kun vettä sekoitti niiden kohdalta, ne hajosivat ja värjäsivät veden samean mustaksi.

Vedessä kelluvia levää muistuttavia kasaumia

Vesistön laadun yleisilme, koilisen puoleiselta rannalta