Suoritimme vesinäytteiden analysoinnin 11.11.2016. Teimme
seuraavat testit: nitraattityppi, ammoniumtyppi, väri, kokonaistyppi ja kiintoainene.
VÄRI
Väri analysoitiin spektrofotometrillä ja menetelmänä
käytettiin colour method 8025. Vesinäytteitä otettiin näytepulloista pienempiin
keitinlaseihin, joista näytettä pipetoitiin 10 ml kyvettiin. Pipetoitaessa tuli
olla tarkkana ettei pipetti hajoa! Spektrofotometri nollattiin tislatulla
vedellä, jonka jälkeen kyvetit mitattiin yksi kerrallaan.
NITRAATTITYPPI
Nitraattityppi määritettiin menetelmällä SFS-15750.
Kyvetissä olevalla näytettä käytettiin nollanäytteenä, jonka jälkeen siihen
lisättiin nitraattia ja sekoitettiin minuutin ajan. Näytteen annettiin
laskeutua 5 minuutin ajan ja sen jälkeen mitattiin tulos spektrofotometrillä.
Jokainen näyte toimi itsensä nollanäytteenä ennen nitraatin lisäämistä.
Ammoniumtyppi määritettiin lisäämällä näytteisiin useita eri
aineita. Tulokset saatiin spektrofotometrillä.
Taulukko 1. Tulokset nitraattityppi, ammoniumtyppi ja väri.
nitraattityppi mg/l
|
ammoniumtyppi mg/l
|
väri
|
|
Tulouoma Iso-Valkeinen
|
0,1
|
0,28
|
38
|
Tulouoma Pieni-Valkeinen
|
0,1
|
0,3
|
42
|
Poistouoma Pieni-Valkeinen
|
0,1
|
0,37
|
55
|
COD
Määritimme veden kemiallisen hapen
kulutuksen, eli COD:n kaikkien ryhmien vesistönäytteistä sekä
pohjavesipumppaamon vesinäytteistä.
Kemiallinen hapenkulutus määritellään hapettamalla näyte
permanganaatilla ja sitä käytetään vesien orgaanisen aineen määrän arviointiin.
Ensin vesinäytteet laimennettiin ionisoidulla vedellä.
Näytepulloa ravisteltiin ja siirrettiin 10,00 ml näytettä ja sen laimennosta
pipetillä erlenmeyerpulloon. Lisättiin 0,5 ml rikkihappoa ja 2,0 ml
kaliumpermanganaattiliuosta. Kaliumpermanganaattiliuos tehtiin laimentamalla 10
ml kaliumpermanganaattiliuosta 100 millilitralla vettä. Pullot
suojattiin foliolla ja laitettiin kiehumaan 20 minuutiksi.
Sen jälkeen pullot jäähdytettiin huoneenlämpöiseksi kylmässä
vedessä. Näytteeseen lisättiin 1,0 ml kaliumjodidiliuosta ja 0,25 ml (5 tippaa)
tärkkelysliuosta. Näyte titrattiin natriumtiosulfaattiliuoksella samalla
sekoittaen magneettisauvalla, kunnes sininen väri hävisi. Näytteen titraukseen
kuluneella natriumtiosulfaattiliuoksen tilavuudella saatiin laskettua näytteen
kemiallinen hapen kulutus seuraavan kaavan avulla:
CODMn= (V2-V1)
* c1 * 800 * f
jossa CODMn näytteen kemiallinen hapen
kulutus, mg/l
V1 näytteen titraukseen kulunut natriumtiosulfaattilioksen tilavuus, ml
V2 nollanäytteen titraukseen kulunut natriumsulfaattiliuoksen tilavuus, ml
c1 natriumtiosulfaattiliuoksen konstentraatio, mol/l
kerroin 800 puolet hapen (O) moolimassasta mg muutettuna jaettuna näytetilavuudella
f laimennuskerroin
V1 näytteen titraukseen kulunut natriumtiosulfaattilioksen tilavuus, ml
V2 nollanäytteen titraukseen kulunut natriumsulfaattiliuoksen tilavuus, ml
c1 natriumtiosulfaattiliuoksen konstentraatio, mol/l
kerroin 800 puolet hapen (O) moolimassasta mg muutettuna jaettuna näytetilavuudella
f laimennuskerroin
Tulokset:
Näytteet 10
ja 11 ovat pohjavesinäytteitä, jonka huomaa pienistä kemiallisen
hapenkulutuksen arvoista.
Comments
Post a Comment