14.10.2016 oli kolmas vierailumme Pieni-Valkeisella ympäristössä ja päivän tehtävänä oli lammen tulo- ja poistouoman virtaaman mittaaminen sekä tutustuminen alueeseen ja sen lähiympäristöön. Aamun lämpötila oli +4oc ja sää oli pilvinen. Ryhmämme lähti täysilukuisena ja hyvällä hengellä suorittamaan päivän ensimmäistä tehtävää.
Virtaaman määrittäminen
Aloitimme virtaaman määrittämisen Pieni-Valkeisen
poistouomasta ja suoritimme ensiksi volymetrimittauksen. Mittauspaikaksi
valitsimme Lampitien alittavan rummun, joka sijaitsi noin 35 metrin päässä poistouoman
alkupäästä (N/lat:6977827.250 E/lon:533665) Volymetrimittausta suorittaessa
apuna käytimme 5 litran astiaa ja sekuntikelloa. Tarkoituksemme oli mitata
vielä poistouoman virtaama käyttäen apuna v-patoa. Valitsimme mittauspaikan
noin puolivälistä Pieni- ja Iso-Valkeisen välisestä uomasta, joka oli
leveydeltään v-padolle sopiva (N/lat:6977798.250 E/lon:533718).
V-patoa käyttäessä tulee huomioida, että siihen kiinnitetty
pressu on asetettu tiiviisti uoman pohjaa vasten. Pressun päälle on hyvä myös
kerätä kiviä tai jotain muuta painavaa, jotta vesi ei pääse vahingossakaan
pressun alapuolelle. Pressun reunojen tulee olla uoman yläpuolella, ettei vesi
pääse karkaamaan sivuilta. Veden on tarkoitus liikkua pressua pitkin, jonka
jälkeen sen on tarkoitus purkautua patomaisesti v-padon metallisesta
”v-aukosta”. Metallia on tarkoitus pitää pystysuorassa, jotta saadaan laskettua
sentti määrä v-aukon pohjasta.
Kun saimme suoritettua poistouoman mittaukset, lähdimme
suorittamaan samoja toimenpiteitä Pieni-Valkeisen tulouomalle. Kävellessämme
tulouomaa pitkin sopivaa kohtaa ei tulouoman kuivuuden takia meinannut löytyä.
Noin 150 metrin jälkeen tulouoman ylittää lenkkipolku, josta vesi pääsee rummun
avulla virtaamaan. Suoritimme tulouoma mittauksen kummatkin kokeet samasta
paikasta(N/lat:6977970.250 E/lon:53367.0).
Volymetrinen mittaus tulouomassa
|
Volymetrinen mittaus poistouomassa
|
||||||
aika (s)
|
määrä (l)
|
aika (s)
|
määrä (l)
|
||||
1
|
7,86
|
3,8
|
1
|
6,92
|
4
|
||
2
|
12,55
|
3
|
2
|
5,67
|
3,6
|
||
3
|
12,5
|
2,8
|
3
|
5,27
|
3,5
|
||
ka
|
10,97
|
3,2
|
ka
|
5,953333
|
3,7
|
||
tulos
|
0,2917
|
l/s
|
tulos
|
0,6551
|
l/s
|
kuva 2 mittaustulokset
Suoritimme mittauksen kolme kertaa sekä tulo- että poistouomassa. Mittauksia olisi voinut toistaa useampia kertoja mittavirheen pienentämiseksi, mutta koimme kolmen eri mittauksen keskiarvon riittävän. Mittaus itsessään tuntuu hieman epätarkalta, koska monia mittavirheitä voi sattua/sattuu helposti suorituksessa.
V-padolla avulla havaitsimme, että vesi nousi poistouoman
kohdalla 6 cm ja tulouoman kohdalla 4 cm metallisen v-”kauluksen” yläpuolelle. Näin voimme sijoittaa arvot yhtälöön:
Q = virtaama (m3/s)
c = 0,58 (vakio)
h = veden pinnankorkeus
purkautumisaukossa (m)
g = putoamiskiihtyvyys
Näin ollen v-padon virtaama tulouomassa on :
Q = 4,38456 * 10-4 m^3= 0,000438456 m^3/s = 0,438 l/s
V-padon poistouimassa virtaama oli
Q =1,20824 * 10^-3 m^3/s = 0,00120824 m^3/s = 1,20824 l/s
Tutustuminen Pieni-Valkeisen ympäristöön
Aloitimme tutustumisen Pieni-Valkeisenlampeen jo kurssin
ensimmäisellä tunnilla, jolloin ryhmän jokainen jäsen määritti lammelle
valuma-alueen. Vertailimme tuloksia tämän jälkeen ja huomasimme osuvamme kaikki
lähes samanlaisiin ratkaisuihin. Määritimme Pieni-Valkeisen valuma-alueeksi 0,52
km2 Jatkoimme päivää vielä tutustumalla Pieni-Valkeisen karttoihin
ja etsimällä siitä perustietoja googlen avulla.
Pinta-ala
|
2,16 ha
|
Syvyys
|
5,5 m
|
Keskisyvyys
|
3 m
|
Tilavuus
|
82 400 m3
|
Valuma-alue
|
0,62 km2
|
lähde: järviwiki
Pieni-Valkeisen alue on suurilta osin luonnontilaisen
metsämaan peittämä. Aluetta halkoo vain virkistyskäyttöön tehdyt lenkkipolut,
joita alueella riittää. Alueen mäkisyys selittyy Puijon välittömästä
läheisyydestä, josta Lampeen laskee myös hulevesiä. Pieni-Valkeisen länsiranta on
soistunutta suurimmaksi osaksi ja länsirannalla on myös pienempi uoma jossa
vesi ei virtaa lainkaan. Alueella on myös uimaranta virkistys tarkoitukseen.
14.10 mennessä olimme käyneet kolme kertaa suorittamassa
harjoituksia lammen alueella. Sää olot ovat olleet vaihtelevia. Joskus on
aurinko paistanut ja joskus on tullut myös vettä. Tämän huomaa hyvin siitä,
että alueella (varsinkin tulouomalla) on havaittavissa silmämääräistä vaihtelu
veden virtauksessa. Tulouoman vesi oli myös paikoin pahan hajuista ja ruskean
väristä. Tämä saattaa johtua läheiseltä asutusalueelta valuvista hulevesistä.
Pieni-Valkeisen poistouomassa, mikä laskee Iso-Valkeiseen vedessä ei ollut
havaittavissa samanlaisia vaikutuksia. Vesi lammessa kuitenkin vaikuttaa
silmämääräisesti uima kelpoiselta, eikä lammesta lähde hajua. Varaudumme
ryhmässä kuitenkin skeptisesti tämän kokoluokan lammissa uimiseen.
Teillä on erittäin hyvät kuvat pressu V-padolla tehtävistä virtaamamittauksista. Näissä kuvissa näkyy hyvin oikea ja väärä padon asennustapa. Vasemman puoleisesta kuvassa pato on asennettu siten, että vesi putoaa vapaasti padon purkautumisaukosta. Oikealla olevassa kuvassa taas pato on asennettu liian syvälle uomaan ja vesi ei pääse putoamaan vapaasti purkautumisaukosta. Silloin tulokset eivät ole oikeellisia.
ReplyDeleteTulouoman vesi on tosiaankin osin peräisin asutun alueen hulevesistä ja se voi olla syynä tulouoman veden pahaan hajuun. On tyypillistä että asfaltoiduilta pysäköintialueilta kertyy hulevesiin öljyä ja muita epäpuhtauksia.
Teemu