Ryhmä 3: Kenttämittaukset

Saavuimme aamupäivällä 30.09 kello 8.30 Pieni-Valkeiselle suorittamaan ensimmäisiä mittauksia. Sää vaikutti hieman epävakaalta ja mittausten edetessä sadekin pääsi yllättämään mittaajat. Paikallinen asukas tuli ennen mittauksien aloittamista innokkaasti kertomaan omia näkemyksiään lammen tilasta ja saimme taustatietoa lammesta, lähialueesta, vedestä ja sille jo tehdyistä toimenpiteistä. 

Kuva1. Pieni-Valkeinen ja sen länsiranta

Kahtena edellisenä päivänä Kuopiossa oli rankkoja sateita ja vahva tuuli, mikä tulee ottaa huomioon mittaustuloksia analysoidessa. Länsirinteen metsästä valuva vesi kerää matkalla mineraaleja/ma-ainesta ja tuo mukanaan lehtiä/puumateriaalia Pieni-Valkeiseen. 28-29.09.2016 välisenä aikana Kuopiossa on mitattu sademääräksi 21,2mm. Mittausaamun lämpötila oli 9,8 °C, kun mittauksia aloitettiin suorittamaan. 

 

Kuva 2. Sademäärät 10-30.09.2016 ajalta. Erityistä huomioitavaa 28-29 pvn aikana ollut syysmyrsky ja sen tuomat sateet.

Ryhmällämme oli suoritettavana kenttämittauksia ja pinnankorkeuden mittaaminen vaaitusvälineiden avulla. Saimme ohjaavalta opettajalta työvälineet. Siirryimme innokkaina etsimään pieni-Valkeisen tulouomaa, jossa suoritimme ensimmäiset kenttämittaukset. Matkalla keskustelimme lähiympäristön puustosta/kasvistosta ja edellisten päivien sateiden mahdollisista vaikutuksista mittaustuloksiin. 

 

´Kuva 3. Puro, mitä pitkin valumavedet valuvat Pieni-Valkeiseen.

Heti tulouomalle saavuttuamme huomasimme erittäin vahvan rikin hajun ilmassa. Maasto oli märkää ja soista rannan lähettyvillä, mikä hankaloitti hyvän mittauspaikan etsintää.

 

Kuva4. Tuomas, Juha ja Simo valmiina suorittamaan ensimmäistä mittausta.

Ensimmäisten mittauksien jälkeen siirryimmä takaisin alotuskohtaan, jossa sijaitsee Pieni-Valkeisen poistouoma. Tässä mittaus oli helpompaa, koska rannan penger oli kovempaa.

 

Kuva5. Tuomas vasemmalla valmistelemassa mittauspöytäkirjaa ja juha tallentamassa poistouoman koordinaatteja.

Poistouoman jälkeen siirryimme suorittamaan kolmatta Iso-Valkeisen tulouoman mittausta. Vesi oli kirkkaampaa ja hajutonta verrattaessa Pieni-valkeisen tulouomaan. Suurimmat kiintoainekset ovat painuneet oletettavasti pohjaan ennen kuin vesi kulkeutuu Iso-Valkeiseen. Alla kaksi kuva poistouomasta. 

 

Kuva 6. Puro mitä pitkin vesi valuu Iso-Valkeiseen.

 

Kuva 7. Hiekkapohjainen ranta juuri ennen Iso-Valkeista.

 Alla karttaan merkattu mittauspaikat

Alla suoritetut mittaukset ja mittaustulokset. Mittaajista tapahtuneen virheen vuoksi Pieni-valkeisen tulo/lähtöuomien johtokyky puuttuu.

Kymmenen aikaan ryhmämme aloitti kenttämittausten toisen harjoituksen. Kyseessä oli Pieni-Valkeisen ja Iso-Valkeisen pinnankorkeuden mittaaminen vaaittamalla. Aloitimme kasaamalla vaaituskoneen (kuva 8) lampitien päässä olevalle parkkipaikalle. Vesiviemärin kannen kiintopisteen korkoa (+98,965) käytimme vaaituksen aloituksessa. Tältä ensimmäiseltä koneen asemalta (Kuva 9) saimme suoraan mitattua Pieni-Valkeisen pinnankorkeuden. Mittaukset kirjattiin ylös paperiselle vaaituslomakkeelle (Kuva 10).

 

Kuva 9

Kuva 8

 

Tämän jälkeen lähdimme etenemään linjavaaituksella kohti Iso-Valkeista. Kuljimme kolmen pisteen kautta kävelypolkua Iso-Valkeisen rantaan.

Mittalatan lukeminen osoittautui hieman haasteelliseksi, koska koneen kuva oli ylösalaisin. Virhettä tuloksissa voivat myös aiheuttaa lukijan ja lattamiehen vaihto sekä vaaitusvälit, jotka saattoivat olla liian pitkiä. Vaaitus Iso-Valkeiselle sujui kuitenkin joutuisasti ja ongelmitta.

Siirsimme paperisen lomakkeen tiedot Exceliin, jossa laskimme halutut pinnankorkeudet. Pieni-Valkeiselle pinnankorkeudeksi saimme +96,821 ja Iso-Valkeiselle pinnankorkeudeksi +90,86. Näin ollen korkeuseroa vedenpintojen välillä oli mittaustemme mukaan 5,961 metriä. Yleiskartassa Pieni-Valkeisen pinnankorkeudelle on ilmoitettu +96,3 ja Iso-Valkeiselle +89,1.

 

Kuva 10

Lähteet/liitteet

ilmatieteenlaitos.fi/viimeisen-30-vrk-saa

Mittauspöytäkirja

Kuvat

Vaaituslomake

Kenttälomake